Kunnollisten kuvien ottaminen on mahdotonta, mutta kuvasinpa silti. Meillä kun on usealla pöydällä jotain vihreää, kertookohan se kesän kaipuusta? Vaikka ulkona on kyllä vihreää ja toivoisin, että olisi jo valkoista.
Tänään pyöräilin näiden vihreiden oksien ohi, ja oli pakko katkoa lapaset kädessä kolme piikikästä oksaa kotiin. Mitähän lie ovat, tiedätkö sinä?
Muutama viikko sitten lenkillä katkoin pari tyrnipensaan oksaa. Nyt jo ne jo pikkuisen vihertävät.
Nämä hirssit olen ostanut kukkakaupasta. Ovat jo hyvää vauhtia kuivahtamassa.
Puutarhavarastosta sen sijaan löytyy kesänjäljiltä kaunis kuunliljan lehti.
Voi tätä pimeyttä. Rovaniemellä pyryttää jo lunta, toivottavasti pian meilläkin. Jännä, että lapsia ei tämä pimeys tunnu hidastavan. Pikemminkin päinvastoin. Lounaan jälkeen he juoksevat innoissaan taskulamput kourassa ja heijastinliivit päällä leikkimään konkkaa tai nurkkajussia. Itse lösähdän sohvalle ja odotan, että kello olisi jo yhdeksän, että voisi kömpiä sänkyyn.
t hanna
Pieni vihreä rauhoittaa aina!
VastaaPoistaIhanat tyrnit!
Marraskuun tunnelmapaloja ja leppoisia tuulia täältä Mantelilaaksosta!
Olet oikeassa, vihreä kukkanen piristää aina. Vaikka valon määrä on surkea (ja kuvatkin):).
Poista