perjantai 27. helmikuuta 2015

Nukkumiskello

Meidän viisivuotias pikkuveli sai lahjaksi kellon. Ei siksi, että pitäisi herätä, vaan siksi, että pitäisi nukkua. Hän kun on ottanut tavaksi herätä aamulla kello viiden tai kuuden välillä ja  kivuta vessanpöntön päälle katsomaan kaapin päällä olevaa kelloa. Sitten töpsytellä viereeni kertomaan paljonko kello on...

Vaikka aamuvirkku olenkin, en ole kovin innoissani kello viiden herätyksistä. Nyt olemme sopineet, että pikkuveljen ei tarvitse hipsiä vessaan katsomaan kelloa, vaan nyt voi ajan tarkistaa omasta yöpöydän kellosta. Ja jos se ei ole vielä puolta seitsemää, hän voi jatkaa unia (tai makoilua) omassa sängyssä. Toivotaan, että tepsii:).

Kello on Arne Jacobsenin Station, jonka näppärä koko ja selkeät numerot ihastuttivat. "Ja vau", sanoi pikkuveli kun huomasi, että kelloon tulee valo kun sitä koskettaa. 



 
t hanna

tiistai 24. helmikuuta 2015

Unohtunut tuoli

Arjen pyörityksessä muistaa ne tärkeimmät. Että haetaan lapsi päiväkodista, muistutetaan toista ottamaan sukset kouluun, keitetään ruokaa ja annetaan nälkäiselle banaani.  Välissä käydään töissä muistamassa muita ydinasioita. Eipä siis ihme, että muistikapasiteettini ei riitä kaikkeen ja monet ei-niin-tärkeät asiat unohtuu. Kuten esimerkiksi kaksi kesää sitten kirpparilta ostamani tuoli, jonka olin totaalisesti unohtanut mummolan varastoon. Ei se mikään aito Thonet -tuoli ole, päällinenkin on tekonahkaa, mutta silti se oli pakko ostaa (kun halvalla sai). Onneksi ostin vain yhden, vaikka tarjolla oli neljä, sillä tälle yhdellekään ei tunnu löytyvän paikkaa. Väliaikaisesti se majailee meidän makkarissa.



Arkista iloa kaikille!

t hanna

perjantai 20. helmikuuta 2015

5 vuotta

Täällä valmistaudutaan 5-vuotis synttäreihin. Pian ovesta pölähtää 8 samanikäistä kaveria. Äidiltä tilattiin ninjagokakku ja pinjata. Äiti leipoi vielä omia suosikkejaan eli suklaamarenkeja.

 

Juhlatunnelmaan päästään näillä vanhoilla paperikoristeilla (ja yhdellä uudella), jotka kasataan aina erinnäköisiksi rykelmiksi.


Pinjataa varten olisi tarkoitus askarrella miekat, joilla sitten saa hyökätä karkkeja täynnä olevan merirosvolaivan kimppuun.


Voi, tätä riemun ja täpinän määrää, kun kauan odotetut juhlat vihdoin ovat!

t hanna

perjantai 13. helmikuuta 2015

Tänään tässä

Ensin hiihtämään ja sitten tähän sohvalle. Nettiyhteyskin on saatu korjattua, joten saan rauhassa katsella Netflixistä jonkun leffan. Suosituksia?

Niin ja alesta löytyi kauniin sävyinen Missonin tyyny ja peikonlehti muutti paperipussiin. Siinä tämän viikon sisustusuutiset:).


Lököisää perjantaita,

t hanna

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Oululaista loftia

Ouluun on valmistunut vastikään Tervahovin siiloasunnot, joita kutsutaan heidän omilla sivullaan uusloft-asunnoiksi. Tässä asunnossa teollista lofttunnelmaa on seinissä ja korkeudessa, mutta muuten koti ei edusta tavallista niukkaa loftlinjaa vaan kodikkaampaa mustavalkoista ripauspuuta -tyyliä.

Olkkarin isojen ikkunoiden takaa näette kaarevan kaksi kerroksisen parvekkeen, joka huikea, mutta ei mikään helppo sisustettava.


Asunnossa on oivasti toteutettu valaistus, kiskoilla, joissa valaisimia voi siirrellä tarpeen mukaan. Ja rosoinen betonikatto on kaunis.


Lastenhuoneessa betonia, mutta ei ollenkaan kolkkoa. Hoitopöydän purkki koristeltu tyylin mukaan:).



Asukas on arkkitehti ja korusuunnittelija, ja hänen käsialaa on portaikon lintu. Samanlaisia koruja löydät täältä.


Saunassa jännä, perinteistä poikkeava sisäänkäynti. Lauteet korvattu kahdella jakkaralla.


Tässä vielä parvekkeen huikeaa korkeutta ja niukkaa loft-tyyliä.

Kuvat Soini Teija, Kaleva

t hanna

perjantai 6. helmikuuta 2015

Koululaisen huoneessa

Isoveljen huoneeseen tarvittiin kiipeilyseinän lisäksi paikka lukuisille legoaarteille, jotta pikkuveli ja kamut eivät niitä riko. Uutta ei ostettu, vaan nostettiin vanhat puiset Bauhaus- ja Ikeapuulaatikot seinälle ja nyt on arvoesineet suojassa pikkurakentajilta. Lisänä yksi Lifestylenordic -putiikista ostamani talohylly.

Laatikoihin pääsevät vain näyttelykelpoiset, muut romppeet säilytetään huoneesta löytyvistä komeroista.





Ennen alakerran sekasinhuoneessa majaillut artekin pöytä on nyt isoveljen askartelupöytänä, läksypöytänä toimii alakerran uusi viritys. Tuoleina ovat Nikarin tuolit, joissa ihana luonnonvärinen nahkaistuin.





Isoveljen huone alkaa olla pikkuhiljaa koululaisen huone. Vielä pitäisi löytää valaisin työpöydälle, lisää palapelimattoa (vinkkejä otetaan vastaan) sekä sänky. Yritän lämmitellä miestä vanerisänkyidealla, katsotaan syttyykö vai pitääkö keksiä jotain muuta.

t hanna

tiistai 3. helmikuuta 2015

Lundia odottaa kesää

Hui, mikä talvimyräkkä sunnuntaina oli! Uhmasimme myrskyä ja mies kiipesi katolle pukkaamaan ylimääräiset lumet maahan. Melkoinen kasa sitä tulikin, joten pikkumiehet saivat luvan hypätä katolta pehmeään lumeen.

Kattoterassin lasi oli jäänyt pikkuruisen auki ja lunta oli pöllynyt myös terassille. Vanha Lundia ruukkuinen odottaa siellä kesää.







Valkoinen maisema on niin kaunis! Milloinkahan sitä saisi otettua hiihtoretkelle kameran mukaan?

t hanna

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Korkki, ruskea nahka ja mänty..?

Tällä hetkellä sisustusmieltäni lämmittävät nämä 80-luvulta tutut materiaalit eli korkki, ruskea nahka ja mänty. Tämän päivän reseptillä niitä on vain ripaus, eivätkä ne asusta samassa tilassa.

Korkki ihastuttanut mieltäni jo pitkään ja vähän sitä meiltä jo löytyykin. Haaveissa on poikien huoneen liukuovien päällystäminen, tuossa keskimmäisessä Minna Jonesin stailaamassa kuvassa näkyvällä, korkkirullalla. Ja nuo ylhäällä olevat korkit eivät ole pullonkorkkeja, vaan Jasper Morrisonin suunnitellemia jakkaroita:).

Kuvat: Iittala, NIC, Jasper Morrison, Finnish Design Shop

Ruskeaa nahkaa tai oikeastaan konjakinväristä taikka ihan toffeen väristä on näkynyt paljon mustavalkoisten sisustusten keskellä, ja tämä yhdistelmä on minunkin mieleen. Ennen joulua kyselinkin teiltä tietoa mistä saisi ruskeaa nahkaa, jotta saisin uudet istuimet olkkarimme Ben af Schultenin safarituoleihin. Ja miksei keittiön vetimetkin voisi vaihtaa nahkaisiksi. Meillä se onnistuisi helposti vielä entisten vetimien reikiin.
Kuvat: Entrance ja Stadshem fastighetsmäkläri, Ferm Living, Holmegaard


Mänty! En olisi uskonut pari vuotta sitten, että lämpenen männylle. En ehkä ottaisi kotiini mäntyseiniä, mutta mökille kyllä, kunhan sitä vain raikastetaan valkoisella ja mustalla. Mäntykalusteita pieninä annoksina kyllä kelpaavat. Esimerkiksi nuo kuusikulmaiset Luona In seinähyllyt ovat ihastuttavat ja terassille haaveilen klassisista Grythyttanin tuoleista. Neliskanttiset mäntypöllit asustivat meillä kesällä terassilla ja nyt olemme hioneet pari myös saunan lauteille lisäistuimiksi, pitääpä muistaa näyttää ne teillekin.

Kuvat Svedberg, Grytthyttan, Luona In, Honkarakenne, Susan Elo.

Mitä sanot, ovatko nämä inhokkejasi vai suosikkejasi?

t hanna

tiistai 27. tammikuuta 2015

Luksuslättyjä

Meillä paistetaan aina lättyjä kun olen työmatkalla (se on poikien oma juttu kun äiti ei ole määräilemässä). No, näitä suklaisia (en jätä mitään suklaista väliin) luksuslättyjä en halunnut missata, joten niitä tehtiin vaikka olin kotona. Resepti lopussa, jos innostuit.

Mies on harjoitellut lättynpaistoa monet työmatkani, joten näistäkin tuli nättejä, eikö vaan? 


t hanna

Luksuslätyt (n. 12 kpl)

n. 3 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
n. 1 dl sokeria
1 rkl voisulaa
1 muna
3 dl maitoa
1 omena
50 g tummaa suklaata rouhittuna

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja sokeri kulhossa. Paina keskelle kuoppa ja kaada siihen muna ja voi. Sekoita maito vähitellen joukkoon. Lisää omenaraaste ja suklaa. Levitä taikinaa pannulle pikkulätyn verran ja paista. Ja nam:).

perjantai 23. tammikuuta 2015

Meillä kiipeillään

Isoveljen huoneeseen rakennettiin kiipeilyseinä, vaneristapa tietenkin (tästä suosikkimateriaalistani en luovu). Kiipeilyotteet hankittiin oikeasta kiipeilykaupasta (camu.fi), ja ne ovat lapsille tarkoitetut ja vaikeusasteeltaan helpot. Kaupassa hieman ihmeteltiin kun ostotilanteessa harmittelin otteiden värisävyä ilman muita asiantuntevia kommentteja. Lisää ihmettelyä herätin kun kerroin kiipeilyseinän rakentamisen motiiviksi sisustamisen (te ette varmasti tätä ihmettele). Toki ajattelin seinällä olevan myös muutakin kuin esteettistä merkitystä, kehittäähän se motoriikkaa ja sopii kahden pojan seikkailuleikkeihin.

Kiipeilyseinä rakennettiin 120 mm paksusta vanerista, levyn takana on 60 cm välein kertopuupystyt. Ennen vanerien kiinnittämistä levyihin porattiin reikiä 30 cm välein (pysty- ja vaakatasossa), ja niihin kiinnitettiin tähtikantaruuvit, jolloin kiipeilyotteiden paikkoja voi helposti vaihtaa.

Siinä se sitten seisoo:). Jos olisin jaksanut säätää, olisin ottanut otteiden värisävyksi esim. vihreän tai aina turvallisen mustan, mutta nyt saa terrakotta kelvata. 



Tässä kuvassa näkyy vasemmalla valmiiksi porattu reikä, johon otteen voi halutessaan siirtää.


Jos kiipeily ei aina innosta, toimii seinä myöhemmin vaikka naulakkona tai vain mukavana sisustuksellisena vaneriseinänä, jonka voi maalata, tapetoida tai muuttaa vaikka ilmoitustauluksi. 

t hanna

tiistai 20. tammikuuta 2015

Koivuvanerin huolto

Vajaa kaksi vuotta sitten suojasimme kaikki koivuvaneripinnat Nano1 -merkkisellä aineella. Suojaus on toiminut ihan hyvin portaikossa (käsijohde toisella seinällä) ja saunatuvan seinissä eli pinnoilla, joihin ei kohdistu suurta kulutusta. Eteisen penkki ja alakerran kylppärin taso ovat sen sijaan kovemmalla käytöllä ja niihin on tarttunut likaa.

Niinpä halusinkin nyt huoltaa pinnat uudestaan varmistaakseni, että kauniin vaalea koivupinta ei likaannu eikä kellastu. Osmocolorin Uviwax lupaa suojata kellastumiselta, ei muuta vaaleaa koivun väriä eikä tee pinnasta kiiltävää. Lupaukset pitävät paikkaansa, ainakaan väri ei muuttunut eikä pinta kiillä, toivottavasti myös koivun vaaleus säilyy vuosien saatossa.



Tässä portaikon koivupintaa heti ensimmäisen levittämisen jälkeen (suosituksena kaksi kerrosta). Uviwax imeytyi ja kuivui nopeasti. Pinta jäi aavistuksen karheaksi ja suosituksena olikin pinnan hiominen kevyesti maalauksen jälkeen.


Tässä havainnollistava kuva kuinka koivu kellastuu kahdessa vuodessa. Eteisen penkillä kaksi vuotta olleet säilytyslaatikot ovat jättäneet vaalean läikän sivuseinään.



Niin se aika menee ja "uutta" kotia pitää jo huoltaa:).


t hanna

tiistai 13. tammikuuta 2015

Sisustushankinnat 2014

Luin innolla muiden blogeista millaisia ihania löytöjä ja designaarteita he olivat hankkineet vuonna 2014. Rupesin tietysti miettimään, että mitäs meille on ostettu? Pähkäilin ja pähkäilin, enkä muistanut oikein mitään.

Voiko siis olla totta, että sisustusbloggari on onnistunut postailemaan kokonaisen vuoden ilman mitään isompia hankintoja? Lähestulkoon niin. Yksi uusi lamppu on kotiimme saapunut, muut hankinnat ovat itsetehty vanerisohva, löydetty terassipöydän levy ja yläkerran aulan matto.



Panthella-valaisin


Saunatuvan itsetehty vanerisohva


Löytynyt puulevy terassin pöytänä


Annon Talvi-matto yläkerran aulassa


Sisustusblogi toimii siis ilman jatkuvaa ostamista! Siitä olen iloinen:).

Vanhaa voi ostaa hyvillä mielin, sillä sitä tavaranhankintaa kiittää niin ympäristö kuin kukkarokin.  Muistathan sunnuntaina 18.1. klo 9-15 oululaisten bloggaajien kirppiksen Oulunsuun pirtillä!


t hanna

lauantai 10. tammikuuta 2015

Sängyn käännös

Jos mies ehdottaa makuuhuoneen järjestyksen muuttamista, on se sen verran harvinaista, että toimeen kannattaa ryhtyä heti. Niinpä sänky kääntyi toista seinää vasten. Yöpöytinä aiemmin toimineet perintölipastot eivät enää mahtuneet sängyn viereen, mutta onneksi huusholli on täynnä muuntuvia kalusteita. Niinpä Artekin ritiläpenkit siirtyivät yöpöydiksi.

Nyt vielä mietitään maalataanko koko makkari vaalean tai jopa tumman harmaaksi. Tiedän, että valkoiset petivaatteet ja koivuiset yöpöydät näyttäisivät kauniilta harmaata seinää vasten. Ja mitä tummempi sen kauniimpi. Mutta mutta... Muut huoneet ovat valkoisia ja pysyvätkin, olisiko tumma makkari hassu kontrasti muiden valkoisten huoneiden seassa. Katsotaan ja makustellaan.




Sängynpäätyä ei meillä ole edelleenkään, ehkä sen voisi tehdä maalaamalla?

t hanna

perjantai 9. tammikuuta 2015

Talven kukat luonnosta


Talvellakin löytää luonnosta kukkia, jos lunta on vähän. Jouluna blogeissa vilisi havuja ja oksia, meillä pöytiä koristivat mustikanvarvut. Nämä mustikanvarvut on poimittu reilu kuukausi sitten, kun meillä ei ollut vielä lunta ja pakkasta (toisin kuin nyt).

Varpuihin on ilmestynyt ensin valkoisia kukkia, ja sitten roosan sävyisiä, jotka tarkemmin katsottuna ovatkin jo mustikanalkuja! Varvut ovat kauniita yksistäänkin, mutta olen puikannut sekaan joulusta jääneitä kukkasia, valkoisia ruusuja ja amarylliksen kukan. 







Pikkukimput ovat koristaneet myös kylppäreitä ja kukkia on tullut vaikka valoa on vähän.


Oi, vuoden ensimmäinen työviikko takana. Ja huomenna naamiaisjuhlat:). Iloista viikonloppua!

t hanna