Meidän vuosi 2011

Meidän vuosi on ollut varmaan tavallinen lapsiperheen vuosi, mutta nämä arkiset tapahtumat jäävät silti meidän muistiin.

Suloinen pieni pyrypoika täytti kokonaisen vuoden! Syntymävuonna oli lunta ikkuinoiden peitoksi asti, niitä aikoja muisteltiin 1-vuotisjuhlissa lumi/pyryukkomerkeissä.

Saimme tontin jo maaliskuussa, jolloin heti aloitettiin oman kodin suunnittelu, joka kiihtyi loppuvuotta kohti.

 

Pieniä matkoja tehtiin ilman lapsia: Zürichiin ja Tukholman huonekalumessuille.

Isoveli täytti kesän alussa 4 vuotta. Viikkoa ennen synttäreitä vaihdettiin potkupyörä tavalliseen polkupyörään, jossa ei ollut apurattaita! Tasapaino oli löytynyt jo kesällä 2010, mutta varsinaista polkemista piti vielä opetella.

 

Kesä meni kesätouhuissa: pihasta, vieraista ja lämmöstä nauttien.

Syksyllä meidän "vauvan" enkelikiharoiden takaa paljastui melkoinen "minäite" pikkupoika.

Sanoimme vanhalle, ihanalle ja monien merkittävien tapahtumien kodille hyvästit loppuvuodesta. "Surutyö" on tehty ja nyt mennään innolla kohti uutta kotia.

 

Ehkä kuvaavinta vuodelle 2011 oli arki lasten kanssa. Työntäyteistä touhua kotiäitinä pääasiassa hurmaavien, mutta välillä myös "hulluksi" tekevien pikkupoikien kanssa. Pikkupoikien, jotka kasvavat ja oppivat huimaavaa vauhtia, ja joiden rinnalla on ollut ihana viettää päivät.

Arjen onnea. Sitä toivon tulevallekin vuodelle, meille ja teille kaikille!

t hanna

Kakkukestit

"Kun mää en oo saanu koskaan itse leipoa, pidänpä itse kakkukutsut. En ole tehnyt kakkua koskaan yksin. Mää tykkään niin leipoa. Halusin rikkoa kananmunatkin yksin. Joo, voinko mää joskus? Äiti sanoi joo.

Niin, että laitoin postiin kirjeet, itse vein postipoikana kirjeet perille.

Mää tein suklaakakun, pilkoin myös päärynöitä.

Meistä tuli kaikista ikuiset kaverit, kun ohjeessa luki niin. Hyviä karkkeja ostettiin ja keksejä lisäksi. Mehunkin valitsin itte.

Kutsut menivät hyvin, oli hyvä päivä."

t isoveli

Kauniita tutteja

Kuvan suloiset tutit on aikanaan ostettu isoveljelle Tukholmasta, mutta isoveli ei osannut näitä käyttää kun oli tottunut symmetriseen malliin. Mutta pikkuveli totutettiin näihin, ja pääsivät söpöt suukoristeet (ja äänenvaimentimet, kuten pappa sanoo) käyttöön.

Pari päivää sitten lintu kuitenkin nappasi tutit ja meidän vauva-aika taitaa olla nyt ohi, nyyh...

t hanna

P.S. Pikkuveli on nukkunut kaksi yötä ilman tuttia ja heräämättä, jippii! Päiväunilla on tullut pieni itku, mutta vain pieni. Toivottavasti sama jatkuu...

Kesäjuhlat

Tänään vietetään uudessa kesämekossa kesäjuhlia.

Ohjelmassa on (ainakin) puisto-olympialaiset, joissa minä järjestän älypelin nopeuskisat. Isoveljen Castle Logix -pelillä kun voivat pelata myös aikuiset:). Huippupeli, suosittelen!

Aurinkoista kesäperjantaita!

t hanna

Tulikin ambulanssi

Isoveljen synttäreille huristikin palo-auton sijaan ambulanssi. Ja kysymys on vain kakusta, onneksi.

Tiimarista ostettu punainen kakkukuorrute tuoksui kaikkea muuta kuin syötävälle. Se oli myös tosi murenevaa, joten en olisi sitä saanut ehjänä kakun päälle. Niinpä improvisoin nopeasti ja palo-autosta tuli sairaanhoitaja-auto, kuten isoveli ambulanssia kutsuu. Lisäksi kutsuilla tarjottiin palomiehen palaneita muffinsseja (sitruunamuffinsseja lakritsikuorrutteella), palotikkaita (piparitaikinasta) ja paloletkuja (lakritsinauhaa).

Ohjelmassa oli palon sammutusta (keilojen kaatoa puutarhaletkulla), peukaloisten pelastusta (sorminukkejen etsintää) ja tietysti ongintaa. Paikalla kemuissa olivat kuusi iloista lasta sekä isovanhemmat ja kummit.

Synttärilahjaksi toivottiin kaikilta kolikkoa säästöpossuun ja niillä rahoilla mentiin heti maanantaina trampoliinikauppaan. Ja kaikki trampat olivat loppuneet... Mutta onneksi jo yhden päivän päästä tuli lisää. Voi sitä iloa, kun pitkään toivottu trampoliini on pihassa (äidin mielestä rumistus, mutta kyllä lasten ilo sen rumistuksen peittää)!

t hanna

Synttäreitä kohti

Huomenna juhlitaan, isoveli täyttää 4 -vuotta! Palo-autokutsut on lähetetty aikaa sitten ja vieraita odotetaan.

Ja äiti leipoo...

t hanna

Keltaista

Tällä kertaa ruokailupöytää koristavat äidin ostamat ja isoveljen keräämät keltaiset kaunokaiset.

Näitä samaisia voikukkia saivat myös kerhon tädit, sillä unohdin ostaa kevätjuhlaan kukkia... Mutta isoveli oli niin ylpeä omasta oivalluksestaan kerhoaamuna. "Hanna, hanna, ei haittaa, meillähän on niitä minun poimimia voikukkia, niitähän voidaan antaa kerhotädeille!". Käärimme siis yhden voikukan jokaiselle tädille kauniisti sellofaaniin ja tädit olivat iloisia. Niin ja meillä minä olen Hanna, en äiti, mistähän tämä villitys johtuu? Ja mitähän tästä sanoisivat psykoterapeutit:)?

Ostan ruusuja melko harvoin, jotenkin pelkään niitä. Ovatko ne liian hienoja? Arvokkaita? Juhlavia? En tiedä... Siksipä napsasin ruusut eri mittaisiksi, melko lyhyiksi, riivin lehtiä vähemmäksi ja laitoin yksinkertaiseen arkiseen lasimaljakkoon. Ja nyt ei enää pelota, hihi hii...

Iloista alkavaa viikkoa,

t hanna

Iloista pääsiäisvapaata!

Pääsiäisterkut Leviltä! Täällä vietetään kevätlomaa. Hiihtoladuilla on lunta juuri sen verran, että vielä pääsee hiihtämään. Laskettelurinteet ovat olleet yöpakkasten ansioista hyvässä kunnossa.

Palmusunnuntainakin oltiin jo täällä ja mies innosti isoveljeä virpomistouhuun. Ei tarvinnut monesti houkutella... Eihän meillä täällä mitään noitavaatteita ollut, mutta käytettiin luovasti matkalaukun ja mökin tavaroita. Äidin marimekkoa, vyönä laukun hihna, essuna tyynyliina, päähän äidin hiihtohuivi, palkkakulhoksi viinicooler. Ja virpomisvarpujakin oli jäljellä viime vuodesta:). Naapurien mökkiläiset olivat innoissaan, täällä kun ei muita noita näkynyt. Palkkaakin kertyi traktorin verran (isoveli päätti itse).

Pääsiäisruohotkin ovat mukana, ja komeasti kasvaneet. Nautitaan pitkistä pyhistä, jookos:)!

t hanna

Lasten aarteet

Lasten aarteet ovat ihan jotain muuta aikuisten mielestä (ks. Lelujen kauneuskisa=äidin mielestä aarteita). Vai mitä mieltä olette näistä?

Äidin mielestä pelkkää roskaa... Isoveljen mielestä tärkeyksiä, joita ei missään nimessä saa heittää pois. Kaikista suosituin hampurilaisleikki on drive-in -leikki, jossa tärkeä rooli on kuulokkeilla, joihin kuuluu mikrofoni. Tilaushampurilaiset on tehty milloin mistäkin paperista, mutta tänään teimme kunnon purilaiset.          

                                                                      

Tarkentumattomassa kuvassa hampurilaiset näyttävät melkein syötäviltä. Leivontamateriaalina käytettiin perinteistä taikataikinaa.

Makoisia leikkejä, hanna

Iloisia pääsiäispyhiä!

Pääsiäisterkut Leviltä! Täällä vietetään kevätlomaa. Hiihtoladuilla on lunta juuri sen verran, että vielä pääsee hiihtämään. Laskettelurinteet ovat olleet yöpakkasten ansioista hyvässä kunnossa. Palmusunnuntaikin oltiin jo täällä ja mies innosti isoveljeä virpomistouhuun. Ei tarvinnut monesti houkutella... Eihän meillä täällä mitään noitavaatteita ollut, mutta käytettiin luovasti matkalaukun ja mökin tavaroita. Äidin marimekkoa, vyönä laukun hihna, essuna tyynyliina, päähän äidin hiihtohuivi, palkkakulhoksi viinicooler. Ja virpomisvarpujakin oli jäljellä viime vuodesta:).

Naapurien mökkiläiset olivat innoissaan, täällä kun ei näkynyt pääsiäisnoitia palkanhaussa lainkaan.

Pääsiäisruohotkin ovat mukana, ja komeasti kasvaneet. Nautitaan pitkistä pyhistä, jookos:)!

t hanna

 

t hanna 

Pääsiäisruohoa

Istutettiin pääsiäisruohoa, tällä kertaa sekä ohraa että perinteistä rairuohoa sekaisin (kun ohra ei riittänyt:)). Ohra hieman jämäkämpää ja paksumpaa kuin perinteinen ruoho ja sopii mielestäni paremmin isoihin astioihin istutettavaksi. Viime vuonna laitoin ohraa kivituikkuihin, mutta pieni rairuohonheinä olisi sopinut paremmin.

Isoveljen kanssa tuunasimme vähän muovisia pakasterasioita ja saimme niistä kivat ruohokupit helposti ja edullisesti.

Lisäksi teimme pääsiäismunia ruohon koristeeksi, pyörittelimme vain styroxmunia hammastikun nokassa sormiväreissä. Isoveli keksi itse musta-valko väriyhdelmän (liekö äidiltä perinyt viehtymyksen näihin väreihin:)), ja niistä tuli minusta kaikista kauneimpia. Ja vielä kun saavat kevään vihreän ruohon alleen.

t hanna

P.S. Jos innostut tekemään samanlaisia ruohokuppeja, niin laita rasian pohjalle vain vähän multaa tai pelkkää talouspaperia ja kastele varovasti. Näin ympärillä oleva sanomalehti ei kastu.

Vielä pikkuveljen synttäreistä

Pitää vielä laittaa tänne blogiinkin muistiin pikkuveljen synttäreille värkätyt koristeet, sillä isoveli oli erittäin ylpeä omasta panoksestaan.

Paperista tehtiin lumipallo- ja niminauhat.

Sormiväreillä tehtiin lumiukkoja, joista tuli kutsukortti ja pöydän lasin alle koristeet.

Ulos vielä pakkaslumipaukuista lumiukot.

Tässä veljekset touhussa.

Seuraavia synttäreitä odotellessa :).

t hanna

1-vuotiaan juhlilla tarjottua

Meidän ihana pikkuinen on jo 1-vuotias! Apua miten nopeasti aika kiitää... Pitää yrittää painaa selkärankaan asti miten suloinen töpsyttäjä meidän pikkuveli olikaan pienenä. Pitää muistaa nauttia näistä päivistä ja kaikista (ihanista) hetkistä.

Mutta siis pikkuveljen synttäreitä juhlittiin reilu viikko sitten pienellä porukalla. Mutta leipomista riitti koko viikoksi:). Tässä leipomisen tuloksia.

Lumiukkokakku tehtiin kolmesta pienestä (3 munan) kakkupohjasta. Pyöreyttä sain kun muotoilin kakkupohjaa reunoilta ja päälle laitoin reunapalasia keoksi, jotta kakun päälyosa olisi myös pyöreä. Sisälle laitoin toffeekermaa ja appelsiinihilloa, kostukkeena vanilijasokerilla maustettua maitoa. Ihastuin joku aika sitten kaulittavaan sokerikuorrutteeseen, joten halusin sitä lumiukollekin kerman sijaan. Kaulahuivina oli vaahtokarkkia, nappina, silminä ja suuna oli lakritsasta leikatut palaset, nenänä kynttilä, kätenä tikkari.

Kakku oli (melkoisen) iso, joten sopivaa tarjoilulautasta ei oikein löytynyt. Onneksi kaapin pohjalta löytyi vanha kivitason palanen, joka riitti ukolle juuri ja juuri.

Suolaisena oli lumilinnavoileipäkakku, jonka täytteenä oli kinkkusalamitahna. Koristeena oli tuorejuustoa, raejuustoa ja minimozzarellaa. Tein muuten ensimmäistä kertaa voileipäkakkua, joka oli yllättävän yksinkertainen. Tulos oli hyvä, ehkä vähän kuiva, kun uskaltanut kunnolla kostuttaa.

Lumiukkoja oli myös porkkanakakun muodossa. Tein tätä omien linjojen varjelemiseksi :), itse kun en tykkää porkkanakakusta.

Lisäksi oli macaroneja lemon curdilla täytettynä. Täytteeksi olisi ehkä kannattanut valita valkosuklaatäyte, jota Annimannikin suositteli. Lemon curd oli raikasta, mutta kyllä suklaa olisi ollut parempaa. Mutta toisen kerran.

Karkkia lapsivieraille: lakritsipiippuja, vaahtokarkkeja ja tikkareita.

Aikuisille itseväkerrettyjä valkosuklaapalloja.

Ihan kaikkia ei saatu synttäreillä syötyä, joten loput kerättiin mukaan Levin hiihtolomalle.

t hanna

P.S. Nämäkin leipomiset tehtiin lähes kaikki isoveljen kanssa yhdessä. Muutenkin tykkään  touhuta kaikenlaisia kotitöitä lasten kanssa. Laitetaan pyykkiä, tehdään ruokaa, siivotaan jne. Mitä nyt kotona kulloinkin pitää tehdä. Yhdessä leikkiminen jää sitten vähemmälle, josta välillä huono omatunto. Mutta olen perustellut tätä itselle, että tärkeintä on läsnäolo lasten kanssa ja silloin ei ole väliä mitä tekee. Vai mitä mieltä olette?

Kiirettä kiirettä

Lumiukko lumiukko pyöreä kuin pulla

hauska on sun kerallasi juhlimaan tulla.

Kädessä on tikkari ja nappina on laku

ketterästi kulkee kuin pikkuvelin paku.

Tässä syy kiireeseen. Eli meidän pikkuveli juhlii huomenna 1-vuotis synttäreitä! Aiemmin viikolla maalasimme lumiukon kutsukorttiin. Lumiukko sopii hyvin, sillä pikkuveljen toinen nimi on Pyry. Nimi tuli viime vuoden lumisesta talvesta, ikkunoista näki hädin tuskin ulos. Laulun sanoin meidän pian yksivuotias "Pyry-Ukko" on myös pyöreä kuin pulla:).

Leivottu on kaikennäköistä, saa nähdä tuliko niistä syömäkelpoisia. Tässä kuva macaron -kekseistä, jotka odottavat vielä täyttämistä. Kiitos reseptistä Annimannille, ne onnistuivat hyvin. Väri tuli vain vähän ruskeaksi, sillä laitoin uuniin liian kovalle lämmölle. Loppuajan paistoinkin niitä uunin luukku auki, jotteivat olisi tummuneet liikaa. Blondin touhua:) :).

Perjantaina meillä syödään aina jotain pientä herkkua. Tänään ehdittiin tekemään minun suosikkia eli lämpimiä leipiä. Ruisleivällä tonnikalaa, kapriksia, tomaattia, juustoa ja pizzamaustetta. Ei mitään suurta gourmetia, mutta makoisaa silti. Ruokajuomana tällä kertaa vain teetä, sillä pitää vielä hakea sisko juna-asemalta.

 
Lisää huomisen synttäreistä ja Tukholman reissusta myöhemmin! Rauhallista viikonloppua,

t hanna