perjantai 6. tammikuuta 2012

Meidän vuosi 2011

Meidän vuosi on ollut varmaan tavallinen lapsiperheen vuosi, mutta nämä arkiset tapahtumat jäävät silti meidän muistiin.

Suloinen pieni pyrypoika täytti kokonaisen vuoden! Syntymävuonna oli lunta ikkuinoiden peitoksi asti, niitä aikoja muisteltiin 1-vuotisjuhlissa lumi/pyryukkomerkeissä.

Saimme tontin jo maaliskuussa, jolloin heti aloitettiin oman kodin suunnittelu, joka kiihtyi loppuvuotta kohti.
 
Pieniä matkoja tehtiin ilman lapsia: Zürichiin ja Tukholman huonekalumessuille.

Isoveli täytti kesän alussa 4 vuotta. Viikkoa ennen synttäreitä vaihdettiin potkupyörä tavalliseen polkupyörään, jossa ei ollut apurattaita! Tasapaino oli löytynyt jo kesällä 2010, mutta varsinaista polkemista piti vielä opetella.
 
Kesä meni kesätouhuissa: pihasta, vieraista ja lämmöstä nauttien.

Syksyllä meidän "vauvan" enkelikiharoiden takaa paljastui melkoinen "minäite" pikkupoika.


Sanoimme vanhalle, ihanalle ja monien merkittävien tapahtumien kodille hyvästit loppuvuodesta. "Surutyö" on tehty ja nyt mennään innolla kohti uutta kotia.
 
Ehkä kuvaavinta vuodelle 2011 oli arki lasten kanssa. Työntäyteistä touhua kotiäitinä pääasiassa hurmaavien, mutta välillä myös "hulluksi" tekevien pikkupoikien kanssa. Pikkupoikien, jotka kasvavat ja oppivat huimaavaa vauhtia, ja joiden rinnalla on ollut ihana viettää päivät.

Arjen onnea. Sitä toivon tulevallekin vuodelle, meille ja teille kaikille!

t hanna

3 kommenttia:

  1. Arki se on, joka ihmisen tiellä pitää. Mitenkäs teidän raksapuuhat etenee?

    VastaaPoista
  2. Tickler: Juuri niin, pitää vaan muista iloita siitä perusarjesta. Raksa puuhat etenevät, pohjapiirros on meidän osalta jo valmis, mutta odotamme vielä lopullisia kuvia. Laitoin tänne blogin sivupalkkiinkin jo lisäsivuja, joista näkee missä projekti menee.

    VastaaPoista
  3. Wautsi, niin se homma vain etenee. Mekin saimme kimmokkeen jouluna, josko rakentaisimme paritalon ystäväperheen kanssa. Alue on jo tiedossa, mutta siellä ovat tontit kortilla (ja kalliita). Siksipä juuri se paritalo. Vähän pitäisi alkaa hahmottelemaan jo, mitä sitä oikein haluaisi...

    VastaaPoista

Kiva kommentti lämmittää mieltä!