maanantai 14. syyskuuta 2015

Arvostele mun illallinen

Haastoin kolme ruokaa rakastavaa ystäväpariskuntaamme kokkailemaan yhdessä Arvostele mun illallinen - sarjan teemalla. Jokainen vuorollaan kokkasi illallisen kotonaan ja vieraat antoivat siitä pisteet. Kisa päättyi lauantaina ja tässä voittoisa menuu kuvien kera.

Szarlotka (joka oli puolalaista omenaista vodkaa)


Mustatorvisienikeitto, grissinit
Nobleza Amantillado Medium Dry Sherry


Lampaankare, sitruunarisotto, lämmin lehtikaali-tomaattipaistos
Hewitson LeSecateur


Liekitetyt calvadosomenat, vaniljajäätelö, granola ja kermavaahto
Trerose Vin Santo di Montepulciano
 

Petit fours kahvi ja tee & avec



Nauhoitimme aina illan päätteeksi omat arvioimme illan menuusta ja annoimme pisteet. Viimeisenä kilpailuiltana katsoimme videot ja laskimme pisteet. Voittajapariskunnalle luovutettiin yhteisesti kerätyt 200 euroa.


Kisa oli leppoisa piristysruiske arkeen. Saimme istahtaa valmiiseen pöytään ja nauttia ajatuksella suunnitelluista ja huolella toteutetuista illallisista. Miten mukava olikaan istua "kotiravintolassa" keskustelemassa päivän politiikasta (joka lie tarkoittaa meidän tulleen vanhoiksi kun moinen aihe nousi aina keskustelussa pinnalle) ilman mitään häiriötekijöitä.

Jokainen sai vuorollaan leikkiä kokkia ja tarjoilijaa, joka oli jännää ja erittäin opettavaista. Jouduimme ei ammattilaisina haastamaan itsemme toden teolla. Pelkän monipuolisen menun  suunnitteluun selattiin tunti jos toinen netissä ja larattiin ruokalehtiä. Kaiken ruuan valmistaminen  yhtä aikaa kahdeksalle ruokailijalle vaati kyllä järjestelytaitoa, huh. Pääsimme myös kokeilemaan kotikeittiön äärirajoja kun kattilat täyttivät hellan ja uunissa piti saada kypsennettyä niin ruuat kuin lämmitettyä lautaset. Mutta innostus ruokaan sai kaikki kisailijat onnistumaan huikeasti, ja vieraat vuorollaan saivat nauttia erilaisia makuja toisensa jälkeen.

Voi, mitähän sitä keksisi näihin mustiin syysiltoihin? Onko ideoita?

t hanna

perjantai 11. syyskuuta 2015

Pieni, kaunis ja toimiva

Pieni, mutta toimiva: neliöitä vain 15.5, mutta siihen mahtuu keittiö, kylppäri, olohuone ja makuuparvi. Valoisa ja näppärä: neljä metriä huonekorkeutta tuo avaruutta, jokainen nurkka on tehokäytössä, muttei silti ahdas. Ei turhia neliöitä, mutta silti kaikki tarpeellinen.

Sellainen on Sato studiokoti. Neliöitä ei tuhlata omaan pyykkikoneeseen tai kerran viikossa käytettävään saunaan. Ne rakennetaan yhteiskäyttöön taloyhtiöön. Loistava idea!

Kuvat ovat asuntomessuilta, joilla esiteltiin tätä suloista studiokotia. Ja tämä mainoskohde, ei siis varsinainen messutalo, oli parasta messujen antia. Sisustus oli harmoninen ja toimiva ja tilankäyttö oivaltavaa. 







Tällainen toimisi myös tunturin juurella, ei loma-asunnon tämän suurempi tarvitsi olla. Ehkä jonain päivänä?

t hanna

perjantai 4. syyskuuta 2015

Taulutuliaisia


Keväisiltä matkoilta olen tuonut tuliaisina erilaisia julisteita, jotka tällä hetkellä nojailevat vielä makuuhuoneen seinää vasten ja odottavat maalausinspiraatiota. Kunhan toimeliaisuus on iskenyt ja seinät on maalattu harmaiksi, naputtelen taulut seinälle.


Viehättävä Maraisin alue oli tehnyt alueestaan kauniin mustavalkoisen kartan, jonka silitin ja asetin kehyksiin. Taulu on mukava muisto, sillä siinä on katu, jossa hotellimme sijaitsi.


Louis Vuitton Foundation museosta postailinkin täällä tovi sitten, ja sieltä ostin muistoksi julisteen, jossa koko huikea museorakennus on esillä.


Tyttö kasvisiivillä on tuliainen Tukholman Fotografiska -museosta ja se on paljon blogeissa näkyneen tyttö ja purkka -julisteen tekijältä Vee Speersiltä. Nyt hän kuvasi samoja lapsia muutama vuosi myöhemmin ja kuvitti kuvat omalla erikoisella, mutta kiehtovalla tavalla.


Lakana narulla on puolestaan pariisilaiselta katutaitelijalta.


Saankohan sovitettua nämä kaikki makuuhuoneeseen..? No, eiköhän niille löydy jostain paikka. 

Terkut muuten Lontoosta, jossa nautiskelen brittiläisyydestä kahdeksan naisen voimin. Mies kielsi ostamasta täältä yhtään muistojulistetta, kun entiset lojuvat kuulema imuroinnin tiellä.

t hanna

torstai 3. syyskuuta 2015

Kesäkukat komeimmillaan

Nyt loppukesästä kesäkukat ovat kauneimpia, yritän muistaa iloita ja nauttia niistä. Ja koska suurin osa kesäkukistani on monivuotisia perennoja, aion istuttaa ne maahan ja katsoa saanko ne uudelleen ruukkuun ensi kesänä.

Jotain heinää terassipöydällä

Marketat ilta-auringossa

Viiruhelpi rehottaa ja pikkupäivänliljaa bambukorissa

Ruohosipuli puska ruukussa

Terassisohva kukkien takana

Etupihan pallobrabantit ja marketat

Nimeton sisäkukkakin on nauttinut ulkonaolosta

Miten teidän kesäkukat voivat? Vieläkö jaksatte innostua niistä vai joko syysajatukset mielessä?

t hanna

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Sotkuisia kukkia

Sain tämän ihanan kesäkimpun ystävältä, ja miten kaunis se onkaan. En sen kummemmin niitä asetellut enkä edes katkonut varsia samanpituiseksi, sillä tällainen kimppu on mielestäni kaunein "sotkuisena". Pallonmuotoiseen maljakkoon tällainen sotkukimppu solahtaa parhaiten, kiitos vielä mummolle maljakosta.








t hanna

lauantai 29. elokuuta 2015

Kattoterassin suojassa

Hetki dekkarirauhaa, kun isoveli lähti Liminganlahden luontokeskukseen viettämään Suomen luonnon päivää ja pikkuveli leikkii naapureiden kanssa. Ja kun vielä paistaa, lukuhetki on parasta viettää terassilla.




Kattoterassilla on pieni avoin terassi, jossa saa rauhassa ottaa aurinkoa katseilta suojassa. Monesti en ole täällä makoillut, kun aina tahtoo olla sitä puuhaa. Ja usein touhuan mielummin kuin vain makoilen.


 

Kivaa lauantaita kaikille! Minä lähden pian tapaamaan muita oululaisia bloggaajia ensimmäistä kertaa, jänskää:).

t hanna

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Laatoitettu hyötypuutarha

Hyötypuutarhan laatoitus saatiin kesäkuun lopussa valmiiksi ja ehdin istuttamaan jotain. Satoa ei tänä vuonna juurikaan korjata ja varhaisperunatkin taitavat olla myöhäisperunoita. 

Ruokapuutarhan keskipiste on kaivonrenkaaseen istutettu perheomenapuu (yhteen omenapuunrunkoon on vartettu kolmea eri lajiketta, joten pölytys hoituu näiden välillä). Harmaata kaivonrengasta kehystää harmaat neliönoppakivet, jotka mies onnistui latomaan ympyrän malliin eikä ns. ympyräkiviä tarvittu lainkaan. Tämä keskipiste on sijoitettu portaiden ikkunan alle, joten sitä saa ihailla myös sisältä käsin.


 Muu laatoitus on tehty mustalla golfkivellä, jonka välit on täytetty hiekalla. Rakoihin saa rauhassa levitä multaa eikä haittaa jos siellä rupeaa jotain kasvamaankin.


Viinimarjakin on perhelajiketta, joten samassa pensaassa kasvavat punainen, musta ja valkoinen viinimarja.



Tilaa on vanhalle puutarhapöydälle ja tuolille, joissa voi lajitella satoa tai nauttia iltakahvit.



Istutuslaatikkoina toimivat lavankaulukset, joiden sisäpintaan laitoin jätesäkkiä suojaamaan puuta.


Pensaille on laitettu multaa kahden laatikkokerroksen verran. Salaatit, yrtit, peruna, mansikat ja porkkanat kasvavat yhden kerroksen laatikoissa, joissa multaa on vähän reunoja reilummin, sillä pohjahan on avoin.

  

Laatikoita on yhteensä yhdeksän ja sekaan mahtuu myös tarvittaessa säkki-istutuksia. Tänä vuonna osa laatikoista jäi tyhjäksi, mutta ensi kesänä pääsen ajoissa istutuspuuhiin ja saan varmasti kaikki laatikot täyteen.

Ensi kesäksi jää myös laatikoiden sävyttäminen tumman harmaaksi. Muuttokesänä valetut poikien kädenjälkilaatat pitää nekin sovitella jonnekin laatoituksen sekaan.


t hanna

tiistai 18. elokuuta 2015

Marmoria keittiöön

Nyt tein halvan ilmeenkohotusremontin keittiöön. Viime kesänä ostamani marmorikuosinen dc-fix-kalvo on nyt vihdoin keittiön välitilaa elävöittämässä. Välitilan lasiin tämä oli helppo liimata, kun pinta on tasainen. Nyt makustelen miltä marmori tuntuu, kannattaako satsata aitoon marmoriin, vai tehdäänkö jotain muuta.



Laitoin kalvoa vain toiselle seinälle, vasemmalla näkyvä altaan puolen välitilassa on iso ikkuna ja vain pieni pätkä seinää, joten se ei kalvoa kaipaakaan.


 



Ja mitkä kesäkelit, vau! Meillä vaan sairastetaan sitkeää flunssaa, joten ihailemme auringonpaistetta vain ikkunoista.
t hanna

perjantai 14. elokuuta 2015

Korkkitaulut

Kesälomapuhteina kasasin astiavitriinin yhteen osaan, jolloin sain ruokailuhuoneen seinälle uudenlaisen sommitelman. Lempimateriaalini korkkia on niin DIY kellossa ja perinteisessä korkkitaulussa, jonka kehykset irroitin. Tammikehyksinen taulu sopii hyvin korkin seuraksi.




Sopivan inspiraatiopuuskan iskiessä seinä muuttuu harmaaksi. Sitä odotellessa:).

t hanna