Pastillilahja

Ostimme isoveljelle oman pastillin synttärilahjaksi. Pastilli on Eero Aarnion suunnittelema säästöpossu, jonka tuotosta osa jaetaan Planin toiminnalle kehitysmaissa. 

Kuvaa ottaessa pojat söivät sattumalta porkkanoita (isoveljen herkku) ja nappasin nämä väripilkkujämät mukaan kuvaan. Pikkuveli sai omansa jo ristiäislahjaksi siskoltani.



Melko värikkäitä pastilleja meidän sisustukseen, mutta noin pieninä annoksina tuovat minusta kaipaamaani eloa ja pirteyttä muutoin niin tylsään väritykseemme.

Meillä on tapana ostaa synttärilahjaksi jotain "kestävää" pientä designia, jonka pojat voivat sitten isona ottaa mukaan kotiinsa (jos huolivat). Leluja kun saa lahjaksi muutenkin. Ajatuksena on, että ostetaan ylipäätään vähemmän tavaraa ja opetetaan ettei joka muotivillitystä tarvitse hankkia meille. Ekologista, siivousystävällistä ja toivottavasti myös tavaranarvostamisasennetta kasvattavaa (toivossa on hyvä elää).  Pitääpä kuvata ne edellisetkin synttärilahjat, kunhan vain joskus ehtisi.

t hanna

Räsymatot parvekkeella

Onneksi saimme mummolta ja naapurilta parvekkeen kylmälle betonille räsymatot. Nyt meillä on kesän ajan yksi luku/leikkihuone lisää. Tosin sinne pitää vielä pukea ulkovaatteet päälle:).

 

 

 

 

 

 

Vaikka parveke onkin niin kiva ja tilava:), pääsimme onneksi juhannuksena katselemaan muita maisemia ensin meren ja sitten joen rannalle. Alla olevassa kuvassa serkukset katselevat jokiveneitä.

t hanna

Juhannuksesta jouluun

Luin juuri, että juhannukselta voi alkaa joulun odotus, sillä on "enää" 186 yötä jouluun (muistinkohan luvun oikein?). Vaikka joulusta pidänkin, en halua vielä talvea ja pimeyttä, vaan ensin iloitsen yöttömistä öistä ja nautin sen valosta. Iloitkaa tekin.

Valoisaa juhannusta kaikille!

Kuviin pääsi kuitenkin joulu, sillä viime vuoden joulukuusemme (huonekuusi) kasvaa ja kukoistaa uudessa punasaviruukussa kohti seuraavaa joulujuhlaa. Pidän huonekuusen hentoisesta ja herkästä olemuksesta, ja punasaviruukusta, joka tuo sopivasti lämpöä ja kodikkuutta.

 

 

 t hanna

Raksaviikot 9-10: autotalli ja lattiavalu

Viikoilla 9 ja 10 (4.6.-17.6.) päätalo sai itselleen kaverin ja lattiavalun.

Kaveriksi noussut kaksikerroksinen autotalli näyttää kapealta ja korkealta. Toivottavasti ei kaadu tuulessa:).

Autotallin päälle tulee sauna ja saunatupa, jonka ikkuna avautuu tänne takapihan puolelle. Ison päätalon ja pienen autotallitalon väliin rakennetaan katettu terassi. Saamme siis tavallaan toivomamme ulkosaunan. Alunperin olimme ajatelleet sen olevan maantasalla, mutta tontimme kannalta oli järkevämpää rakentaa se toiseen kerrokseen (ei vie tontin maapinta-alaa) ja toisessa kerroksessa saa saunoa ja vilvotella katseilta suojassa.

Lattiavalun tekeminen tarkoitti myös sähkösuunnitelman päättämistä, sillä johdot vedettiin lattiavalun alla. Sähköasioiden päättämiseen meni useampi viikko, mihin pistorasioita, mihin katkaisijoita (olohuoneessa niitä on melkoinen määrä, joten piti myös miettiä niille järjestys), mihin kattovalot, millaisia valaisimia tiloihin tulee jne. Yllätys oli sähkötyön kalleus, ja sen osalta meidän budjetti ylittyi. Kunhan ehdin päivitän tänne ainakin meidän valaistusluettelon, johon vielä etsitään neliskanttisia mustia kohtuuhintaisia ulkovalaisimia, satutteko tietämään vaihtoehtoja?

t hanna

Pikkuasioita valaistuksesta

Tässäpä listausta oppimistani pienistä valaistusasioista. Paljon uutta, toivottavasti muistan kaikki myös toteutusvaiheessa... Ja varoitus: pitkä postaus, mutta sisältää kuvia ihailemistani valaisimista.

Ensimmäinen oppini oli, että luonnonvaloa ei korvaa mikään eli se on aina paras valo. Rakennusvaiheessa ikkunoita kannattaa laittaa niin eteiseen kuin wc-tiloihinkin. Onneksi meidän projektin ammattilainen eli arkkitehtimme Anu tiesi tämän ja niinpä niitä ikkunoita onkin joka tilassa.

Ikkunasta tulevaa valoa ei kannata peittää verhoilla. Itse olen aina unelmoinut isoista ikkunoista ja olenkin laittanut verhot ikkunoiden sivuun enkä siis ollenkaan ikkunan eteen. Ja kuvitellut, että ikkunat ovat isommat:). Tylsän naapuriseinän näkymän peitin aikoinaan Ikean ikkunakalvoilla, ei tarvinnut pimentää huonetta verholla ja valo pääsi kalvon läpi. Halpa ja hyvä ratkaisu. Mainio idea tylsän näkymän peittämiseen oli myös Tyylivarkaiden ikkunakehikko.

Lasten huoneessa Ikean ikkunakalvo, makuuhuoneen verhot ikkunan vieressä.

Valon väri eli Kelvin-luku on huipputärkeä, jotta värit näyttävät oikealta ja tunnelma on raikas ja puhdas. Mitä isompi Kelvin-luku sitä sinisempi valo, mitä pienempi sitä keltaisempi valo. Esim: 1000 K kynttilä, 2800 K hehkulamppu, 5500 K päivänvalo (voi olla sinertävä huoneen sisällä). Itse pidän hehkulampun väriä vähän tunkkaisena ja liian keltaisena, joten ostan aina vain lamppuja, joiden Kelvin-luku on yli 3000. Tällaisia lamppuja saa tosissaan etsiä, sillä niitä ei myydä joka marketissa eikä Kelvin-lukua ole selkeästi näkyvillä lamppupaketissa (usein vain teksti "lämmin valkoinen", joka yleensä tarkoittaa sitä kellertävää 2800 K). 

Nordic Tales Bright sprout: Meille eteisen pikkuikkunan eteen.

Olohuoneen kattovalaisimen paikka on n. 60 cm sohvan etureunasta.

Matti Syrjälä Riippu: Meille vaikka olohuoneen kattovalaisimeksi.

Tauluvalaisimiksi sopivat spotit, joita voi suunnata. Spottikiskon paikka olisi 110 cm seinästä.  

Matti Syrjälä Loiste: Meille mihin vaan!

Television katseluun tarvitaan vähän valoa, jotta television kuvan valo ja ympäristön välinen ero ei rasita silmiä. Sopiva valaistus on niukka yleisvalo tai epäsuora valo esimerkiksi seinän kautta.  

Kundalini Pixel Wall (kuva Ambientedirect.com)
Meille sinne TV:n taakse, näitä voi kerätä useamman.

Keittiön välitilanvalaistus olisi hyvä laittaa yläkaappien etureunaan (ei siis takareunaan), jolloin valaisin ei häikäise pöydässä istuvia tai lapsia. 

Matti Syrjälä Sektori: Olohuoneen ikkunan eteen!

Down-light valot: Jos ne on sijoitettu liian kauaksi toisistaan, voivat ne aiheuttaa "valojen välkkymistä", koska niiden valaistussäteet eivät muodosta yhtenäistä valaistuspintaa.

Kuva Adlux

Halogeenivalot poistuvat muutaman vuoden kuluttua markkinoilta. Kannatta varmistaa, että lamppuun sopii joku muu valaistuslähde. Halogeenivalaisin on paloherkkä ja usein niin kirkas, että valo häikäisee tai jopa käy kipeää.

Desing House Stockholm Joy: Jouluvaloksi!

Riippuva kattovalaisin kannattaa laittaa jos huonekorkeus on vähintään 2,4 m.

Ikea Leran: Meille yläkerran aulaan.

Kalusteiden takana oleva pistorasia: Pistotulppa mahdollistaa sähkölaitteen sijoittamisen kalusteen taakse ilman, että kaluste on pari senttiä irti seinästä. Mahtava löytö, joka tulee meille ainakin ruokailuhuoneen vitriinin taakse.

Muuto Wooden: Ruokailuhuoneen vitriinin päälle.

Kylpyhuoneen peilin valaisimia kannattaa laittaa sekä ylös ja sivuille, jolloin kasvoille ei tule varjoja.


t hanna


Kiitos lähteille:
Hammarin sähkö, Galleria Harmaja
Nettisivustot: Suomela, Adlux, Livingstonekodit
Kirjat: Martin: Valoa kotiin ja Rihlama: Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa 

Kuvat valmistajien jos ei ole toisin mainittu

Sisustusta ulos

Ihana kun nykyään löytää vaikka mitä sisustustuotteita ulos. Pieniä ja isoja, joilla voi piristää pihaa ja saada tunnelmaa terassille. Uuteen kotiin haluan ehdottomasti nuo metalliset hyrrät, jotka välkehtivät varmasti kauniisti auringossa.

Kuvat valmistajilta

Onpas tullut jo oma kauppa ihan vain ulkojutuille nimittäin sisustaulkona.fi, joista osa kuvan tuotteistakin löytyy.

Kivoja pihahetkiä! Me suuntaamme Leville vaellusreissulle miehen kanssa kahden, ja toivotaan, että siellä ei olisi sääskiä...

t hanna

Cake pop -tikkarit

Tein isoveljen 5-v synttäreille cake popseja eli kakkutikkareita. Ohjeen nappasin uusimmasta Glorian ruoka ja viinistä (resepti alla). Hauskannäköisiä synttäriherkkuja, jotka maistuivat jopa lapsille. 

Tein myös monimutkaisen raparperilakritsikakun (vaihdoin lakritsin toffeeseen) saman lehden ohjeella. Omani ei (oikein) vastannut lehdessä olevaa ihanaa kakkua. Laitoin sen ohjeen mukaan pariksi tunniksi pakkaseen, mutta sitten nostin sen jääkaappiin. Ja kuinkas kävikään... Kakusta rupesi valumaan keltaista nestettä (ei kuulosta kovin herkulliselta...), jota kaatelin useampaan otteeseen pois. Koko kakku lässähti, pehmeni ja leveni uhkaavasti reunoja kohti. Kakku olisi siis kannattanut nostaa pakastimesta suoraan pöytään.  Epämääräistä ulkonäköä yritin piilotella marjoilla, mutta nekin upposivat kakkuun... Viis rumuudesta, pistelimme poskiimme koko kakun eli makuun ei ulkonäkö vaikuttanut. Ja alla oleva kuva ei paljasta totuutta, se oli oikeasti epämääräinen kasa uponneine marjoineen.

Vähän kauniimpia olivat isoveljen tilaamat Aleksanterin leivokset, jotka tein Kinuskikissan ohjeella. Vaihdoin vain kuorrutuksen mansikkatomusokeriin, jonka sekoitin sitruunan mehuun, joten maku ei ollut liian makea.

t hanna

Cake pop-tikkarit 20 kpl  (Glorian ruoka ja viini 4/2012)

Tikkarimassa:
2 kananmunaa
3 dl sokeria
4 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
100 g voita sulatettuna
2 dl vehnäjauhoja
Sekoita kananmunat ja sokeri käsin kulhossa. Lisää muut ainekset koko ajan käsin sekoittaen. Kaada voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 20-30 minuuttia. Kakku saa jäädä hieman kosteaksi.

Lisäksi:
3/4 dl hienoksi jauhettuja keksinmuruja (esim. LU Bastogne)
 ½ dl tummaa suklaata hienoksi ruohittuna
2 rkl mansikkahilloa
Murenna jäähtynyt kakkupohja kulhoon, lisää keksinmurut, suklaaruohe ja mansikkahillo. Massa saa olla pehmeää, jotta siitä voi pyöritellä palloja.

Kuorrutus:
300 g valkoista suklaata
nonparelleja
Muotoile massasta pyöreitä palloja ja paina niihin tikkaritikut (tilasin niitä  Ullanunelmasta). Laita jähmettymään jääkaappiin. Sulata suklaa varovasti miedolla lämmöllä mikrossa. Kaada suklaa korkeaan astiaan, jotta pystyt upottamaan kakkutikkarit kokonaan suklaaseen. Kasta vielä lopuksi nonparelleihin.

Valkoisia ja erilaisia

Halusin puolivarjoiselle parvekkeelle valkoisia kukkia, lajikkeita ei ollut kovin monia tarjolla, mutta onnistuin silti löytämään kahteen isoon ruukkuun erilaisia valkoisia kukkia.



Eriparisuus oli tavoitteenakin, sillä sekoituksesta tulee hauska ja rento, joka toivottavasti loppukesästä on sellainen rönsyilevä ja runsas.

Pöytäkoriin pääsivät yrtit, vielä pitää istuttaa salaatit. Tänään oli ensimmäinen sortsipäivä, kesä siis vihdoinkin:) ja ehkä basilikakin tarkenee jo ulkona.

t hanna

P.S. Pakko vielä julkistaa meidän tämän viikon ruokalista: afrikkalaisia lihapullia, lohta sinappikastikkeella, broilerivartaat varhaisperunasalaatilla, kasvispitaleivät ja rosmariinipossu uunijuureksilla. Ja en todellakaan ole itse sitä ideoinut, vaan Syöhyvin-palvelu, jota olen käyttänyt jo moneen otteeseen tänä keväänä. Eli kotiin 5 ruokaa 4 hengelle, reseptit ja kaikki tarvittavat ainekset, helppoa ja niin namia!

Ali-kuppi

Kerrankin löysin aarteen kirppikseltä, nimittäin söpöt Arabian Ali-kupit. Ne ovat Kaj Franckin suunnittelemat ja koriste on Raija Uosikkisen käsialaa. Ruskeita kuppeja on valmistettu vuosina 1965-70, sinisenä samaisia kuppeja on tehty 1965-74.






Kahvikupin muoto on juhlava, osaankin kuvitella tähän jalalliseen kuppiin jotain samettista ruskeaa suklaamoussea...

Pitää ruveta siivoamaan 5-vuotissynttärikemujen jälkiä... Kunhan saan kuvat tallennettua ja järjestettyä tietokoneelle, luvassa ainakin cake popsien ohje:).

t hanna

Puupölkyt

Katsokaapa miten ihania puupölkkyjä! Tällaisia on tulossa meidän kattoterassille, sitten joskus... Onneksi tontilla kasvoi yksi iso mänty, jonka pölkyt säästettiinkin istuimia varten.

Niille voi kutoa lämmittimet:

Sopivat myös puutarhan patsaiksi:

Kuvat Krosser

Edullisia ja kauniita kodin piristäjiä! 

t hanna

Raksaviikot 7-8: talo pystyyn!

Viikolla 8 (30.3.) talo nostettiin pystyyn. Tulimme poikien kanssa seuraamaan pystytystä. Ensin nostettiin seinät:

Ja sitten katto:

Talon pystytykseen ei mennyt kauaa, nosturi oli paikalla klo 8.00, me lähdimme kotiin 11.15 ja katto oli melkein kiinni. Siinäpä se tuleva koti on, näyttää jo piirustusten mukaiselta. Päätalo on yksinään vähän "töpö" kun autotalli+saunarakennus puuttuvat ja niiden välistä vielä autokatos ja kattoterassi.

t hanna

Sisustusarvo: yksinkertaisuus

Lisää sisustusarvoja... Yksinkertaisuus tarkoittaa minulle vähäeleisyyttä ja neutraalia ehkä tavallista ja tylsääkin. Yritän olla villintymättä (joka on vaikeaa...) kaikista ihanista ja erikoisista ratkaisuista, joita sisustusmaailma pursuaa.

Vanhassa kodissa sopivan yksinkertaista olivat nämä portaat. Niiden eleettömyys miellytti. Allaolevassa kuvassa on pelkistetty tunnelma, mutta silti kodikasta.

Ihailen rohkeaa sisustajaa ja erikoisia ratkaisuja, mutta pidemmän päälle pidän eniten yksinkertaisista asioista. Joten yritän unohtaa esimerkiksi erikoismaalatut/väriset seinät, erikoisemmat laatat/ladonnat, kuviolliset tapetit, erisävyiset puukuviot, kaarevat muodot jne.

 

Kuvat Annaleenas hem

Kuvassa "talon perusteet" ovat koruttoman yksinkertaiset ja ajattomat. Kodikkuus tulee sitten kalusteita ja esineistä, joita on helppo valita ja vaihtaa näihin  raameihin. Koetanpa pitää tämän kuvan mielessä kun lähden tekemään materiaalivalintoja. 

t hanna

Balmuir -ale

Fashion Stock Sale Oulussa myy mm. Balmuir-tuotteita reilulla alella! Kannattaa pyörähtää, jos olette näillä kulmilla (avoinna la 2.6. klo 10-18 Kulttuuritalo Valveella). Itse sieppasin mukaani tämän samettisen pehmeän huivin (50 %-alessa):

Unelmoin samanlaisesta keveästä pehmoisesta viltistä, jota myytiin tapahtumassa 150 euron hintaan (ovh lienee ainakin 300 e). Tuo ihanainen viltti kun lämmittäisi sopivasti Oulun kylmässä kesässä, ja vielä hentoisen flussan vaivatessa. Tässä elämäntilanteessa tuo 150 e tuntuu kukkarossa ammottavalta lovelta, joten jään odottamaan Balmuirin ystävämyyntiä (ja syksyn palkkapussia), jossa myös huikeat tarjoukset.

Ex-näköisiä kulmia bloggaaja Mia tarrasi muuten samanlaiseen huiviin ja tyylikkääseen nahkakoriin (hinta vain 40 e).

t hanna

P.S. Tapahtumassa oli myös muita suomalaisia huippumerkkejä: Minna Parikka, Lumi, design by katri/n jne.