Viikonlopun herkkukakku

Tämän valkosuklaapistaasikakun ohjeen kehittelimme isoveljen kanssa kesävieraille. Kaikki lähti isoveljen ihastuksesta valkosuklaaseen, jota tähän kakkuun tulee reilulla kädellä. Ja se taitaa olla tämän, muuten perinteisen, sokerikakun mehevyyden salaisuus. Isoveli hoiti innoissaan useamman kakun leipomisen ihan yksin. Ja voi miten olimme ylpeitä, sekä leipuri että minä.  

 

Huomenna on meidän herkkupäivä, mieli tekisi Daim-suklaata.

t hanna

P.S. Resepti:

Valkosuklaapistaasikakku

4 kananmunaa (rikotaan kulhoon ja katsotaan tarkkaan mihin asti rikotut kananmunat yltävät kulhossa, munat kaadetaan toiseen kulhoon, ja astia jatkaa mitta-astiana)

sokeria saman verran kuin kananmunia

vehnäjauhoja saman verran kuin kananmunia

1 tl leivinjauhetta

n. 100 g voita sulatettuna

kaksi levyä valkosuklaata sulatettuna

kaksi isoveljen kourallista kuorittuja ja rouhittuja pistaasipähkinöitä

Kananmunat ja sokeri vaahdotetaan. Lisätään jauhot ja leivinjauhe. Lopuksi sulatettu voi, suklaa ja pähkinät. Paistetaan irtopohjavuuassa n. 200 asteessa kun kypsää, sisus saa olla vähän kostea. 

Päälle vatkataan 4 dl kermaa johon lisätään purkki mascarponea ja sopivasti sokeria. Koristellaan marjoilla tai hedelmillä sekä rouhituilla pistaasipähkinöitä.  

Tarina vehnäleivästä osat 1-13

Perjantain vapaapäivänä leivoimme poikien kanssa pitkästä aikaa vehnäleipää eli pullaa. Mikään ei voita paistuvan pullan tuoksua eikä tuoreen pullan makua, nam! Omista kotitaloustunneistani on vuosikymmen jos toinenkin, ja vieläkin muistan opettajan antamia vinkkejä.

Osa 1: Hiiva tietysti kädenlämpöiseen veteen. Vellimäistä taikinaa pitää vatkata kunnolla, jotta taikina saa ilmaa ja siihen muodostuu kunnon sitko. Teen aina tämän vaiheen käsin, sillä yleiskoneen taikinakoukku ei anna tarpeeksi ilmaa.

Osa 2: Kunnon raaka-aineet, erikoisvehnäjauhoja ja tietysti oikeaa voita.

Osa 3: Vaivataan perusteellisesti, vähintään 10 minuuttia. Eikä liikaa jauhoja, jottei pullista tule kovia. Koneella kun vaivaa, voi samaan aikaa valmistella leipomispöydän.

Osa 4: Kohotus liinan alla kaksinkertaiseksi.

Osa 5: Sitten leipomaan. Ja taikinaa saa syödä, mutta suuhun ei saa panna kerralla niin paljoa ettei pysty puremaan ja äiti joutuu tonkimaan taikanamyökyn kurkusta ulos (niinkuin meidän pikkuveli teki).

Osa 6: Kanelipullia varten pitää kaulia.

Osa 7: Toinen kohotus pellillä.

Osa 8: Voitelu.

Osa 9: Kanelipullat paistan usein muffinsipellillä, jossa ne pysyvät nätisti kasassa. Tässä miniversiossa pullista tulee sopivan pieniä.

Osa 10: Paiston aikana tehdään kaakao.

Osa 11: Pullat terassille jäähtymään.

Osa 12: Tarjotin kattoterasille ja eikun nauttimaan.

Osa 13: Valmiit pienet kanelipullat, joita vielä pari jäljellä.

Ihanaa lauantaita!

t hanna

Synttäreiden herkut

Miten ihana olikaan leipoa pitkästä aikaa tilavassa keittiössä! Viikko sitten vietetyillä synttäreillä nautittiin vanhoja suosikkeja.

Aleksanterileivokset ovat aina olleet herkkujani, nyt niiden kuorrutus oli nyt vaaleanpunaisen sijaan valkoinen. 

Uusi tuttavuus, nakkikääröt. Eli voitaikinaan kääräisty nakki, mausteena hieman juustoraastetta ja ketsuppia.

Kakkuteema päätetään meillä kuluvan vuoden leikkien perusteella, ja pikkuveljen suosikkihahmo on ollut ehdottomasti Ninjagot. Ne kädessä on nukuttu, menty tarhaan, käyty kylässä ja kaupassa. Niiden kadoinneita miekkoja ja huppuja on pelastettu kiireellä imurin syövereiltä, niitä pienenpieniä miekanteriä on etsitty patjojen alta, housujen taskuista ja pesukoneen alta. Värillä ei ollut pikkuveljelle väliä, joten päätin valita valkoisen, sillä halusin kokeilla vaahtokarkkikuorrutetta.

 Savuporoleipäset ovat olleet pitkään suosikkiani, helppoa ja hyvää.

Isoveli on perinyt äidin leipomisinnon ja halusi tehdä ihan yksin omalla reseptillä suklaakakkua pikkuveljelle. Koristaminen hoidettiin yhteistyöllä ja yritin samalla opettaa, että yksinkertainen on kaunista.

Tässä kakussa on valkosuklaata ja wienernougatia sekä loraus kahvilikööriä. Ei siis voi mennä pieleen:).

Onko teillä suosikkiherkkua, jota tarjoatte aina juhlissa?

t hanna

Manteliomenapiirakka

Viime lauantain vieraat saivat manteliomenapiirakkaa vaniljiavaahdolla. Jäätelö olisi ollut parempi kaveri piirakalle, mutta meidän pikkuruiseen pakastimeen ei mahtunut jäätelöpakettia. Ja saivat ne vieraat muutakin syötävää, vuohenjuustohunajaleipiä ja seesamivohveleita kinkkutäytteellä, mutta epäammattimainen bloggari ei vieraiden kanssa seurustellessa muistanut ottaa tarjottavista kuvia.

Piirakkaa ehdin kuvailemaan kun tein sen jo aamusta. Samaista piirakkaa olen tehnyt mustikoilla ja puolukkakinuskisekoituksella, nyt oli vuoro kokeilla sitä omenien kanssa. Toimi ja on maailman helpoin vierasvara.

Kivaa viikonloppua kaikille!

t hanna

P.S. Resepti

Pohja:
Valmis piirakkapohja
Taputtele irtovuuan pohjalle (reunoille ei tarvitse, sillä tässä ei ole mitään valuvaa täytettä).
N. 5 omenaa, jotka lohkotaan pohjan päälle.Täytteenä voi käyttää myös mustikoita (n. 2 dl jäisiä) tai puolukoita (2 dl jäisiä) ja pilkottuja toffeekarkkeja (niin monta kuin haluat).

Paista n. 15-20 minuttia 200 asteessa.

Kuorrute:
½ dl vehnäjauhoja
½ dl sokeria (omenoiden kanssa käytin fariinisokeria)
50 g voita
½ pkt mantelimassaa
Sekoita tehosekoittimella kaikki ainekset. Lisää omenoiden päälle 15 minuutin paiston jälkeen ja jatka paistamista kunnes kuorrute on hieman ruskettunut.

Puolukkadumlemuffinssit

Sain vihdoin kutsuttua vanhan kodin naapurikotiäidit kylään ja samalla leivottua pitkästä pitkästä aikaa. Perinteinen yhdistelmä puolukka ja kinuski ovat aina mainio pari. Kuorrutus tehtiin dumleista ja tomusokerista, nam, eikä siinä saa pihtailla!

Iloista viikonloppua,

hanna

Puolukkadumlemuffinssit (n. 8-10 kpl)
150 g voita
1 ½ dl sokeria
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 ½ dl puolukoita (jäisiä)
10 Dumle-karkkia
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat nopeasti vatkaten. Lisää jauhoseos ja puolukat. Annostele muffinssivuokiin, paina jokaisen keskelle yksi Dumle-karkki. Paista alatasolla 200 asteessa noin 15 minuuttia.


Kuorrutus:
(määrät noin, sillä en mittaillut)
8 Dumle karkkia
3 rkl tomusokeria
3 tl vettä
Sulata Dumlet miedolla lämmöllä mikrossa. Sekoita sulaneisiin karkkeihin tomusokeria. Lisää tarvittaessa vettä massa notkistamiseksi. Koristele valmiit muffinsit vielä Dumlen murusilla.

Suolaiset joulutortut ja käpykakku

Perjantain vieraille päätin kokeilla monessa lehdessä mainostettuja suolaisia joulutorttuja. Perinteisistä en välitä lainkaan ja suolaiset herkut ovat muutenkin monesti parempia. Isoveli puolestaan selasi keittokirjaa ja halusi käpykakkua, ja sehän sopi jouluun, ja äidillekin. Reseptit löytyvät postauksen lopuksi.

Ensimmäisten torttujen täytteenä savuporoa, toisissa fetapinaattitäyte. Jaan valmiin torttutaikinalevyn aina kolmeen osaan, jolloin saa vähän pienempiä torttuja. Muoto ei ole enää neliö vaan suorakaide, mutta ei sitä valmiissa tortussa juurikaan huomaa.

Valkoisen käpykakun (miten se ruskea kuorrute muuten saadaan?) täytteenä oli appelsiinimarmelaadia ja voikreemiä. Appelsiinimarmelaadi oli täytteenä vähän vaatimaton, ja kuorensuikaleet tuntuivat ikävältä suussa. Seuraavaan kakkuun jotain muuta...

Niin ja isäkin leipoi:), piparitankoja sinihomejuustotäytteellä.

t hanna

Suolaiset joulutortut

Savuporotäyte:
150 g rouhittua savuporoa
1 rs yrttituorejuustoa
1 dl mustaleima juustoa
3 tl piparjuuritahnaa
Sekoita kaikki täytteen tahnaksi.

Fetapinaattitäyte:
1 sipuli
1 pkt fetajuustoa
1 ps pakastepinaattia
½ tl muskottipähkinää
mustapippuria

Kuullota sipuli voissa ja lisää pinaatti. Lisää jäähtyneeseen pinaattisipuliseokseen murennettu fetajuusto ja mausteet.

Jaa valmis torttutaikina levy kolmeen osaan ja laita täytettä n. 2 tl jokaiselle tortulle. Nipistä kulmat tiukasti kiinni ja paista torttutaikinapakkauksen ohjeen mukaan.

Käpykakku

4 munan sokerikakkupohja


Voikreemi (tähän kakkuun riittää ½ annos)
500 g suolatonta voita
250 g sokeria
1 1/4 dl vettä
Vaahdota voi. Keitä sokeri ja vesi, jäähdytä ja lisää voivaahtoon.

Kostutus
2 dl vedellä laimenettua appelsiinimehua

Täyte
200 g appelsiinimarmeladia
voikreemiä

Kuorrutus
300 g vaaleaa marsipaania

Täytä kakku ensin, muotoile sitten kävyn muotoiseksi. Leikkaa sivuilta kaistaleet pois ja aseta kakun päälle.Kauli marsipaani tomusokerin avulla ohueksi ja nosta kaulimeen käärittynä kakun päälle.Leikkaa "kävyn suomut" auki saksen kärjellä.

Puolukkakinuskimasariini

Rakastan ruotsalaisten herkkua masariinia. Olen kokeillut erilaisia ohjeita, nyt oli vuorossa puolukkamasariinikakku. Kakun ohje (ks. postauksen loppu) on Ulla Svenskin kirjasta Lempileivonnaiset, jossa on monta ihanaa suolaista ja makeaa ohjetta.

Kakku oli mehevä, maukas ja vähän erilainen masariini. Jos pidätte karvasmantelin mausta, tästä saa ihanan kakun joulupöytään.

T hanna 

Puolukkakinuskimasariini


Muropohja
75 g voita
3 rkl sokeria
½ kananmuna
1 ½ dl vehnäjauhoja
½ dl mantelijauhoja
1/4 tl leivinjauhetta
Sekoita kaikki ainekset ja taputtele taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte
300 g mantelimassaa
100 g voita
3 kananmunaa
2 rkl vehnäjauhoja
½ dl valmista kinuskikastikketta


Pohjalle
1 dl puolukoita

Pinnalle
2½ dl tomusokeria
2 rkl vettä 
Sekoita voi ja mantelimassa tasaiseksi massaksi (sauvasekoitin on tässä kätevä, kunhan voi on tarpeeksi pehmeää). Lisää kananmunat, vehnäjauhot ja kinuskikastike ja sekoita tasaiseksi. Ripota puolukat pohjalle ja kaada täyte päälle. Paista alatasolla n. 175 asteessa n. 40-45 minuuttia. Koristele jäähtynyt kakku tomusokerikuorrutteella ja puolukoilla. Kinuskikastikkettakin voi lorauttaa koristeeksi.

Nyt ei pala

Kun sain vihdoin viimein hankittua itselleni munakellon!

Munakellomalli on Alessin Graves, ja se rupesi toimimaankin kun ensin tajusin kiertää kellon loppuun ja sitten vasta haluamani ajan kohdalle...

t hanna

Pätkii ja pätkistä

Meidän nettiyhteys pätkii. Ja syynä on sisustusintoinen siivojaa, joka halusi johtoröykkiön piiloon. Käärin johdot siistiin kasaan ja pistin roskakoriin (jossa ei siis ollut roskia). Siistiä, mutta langattoman netin lähetin meni samalla rikki. Ei ole ensimmäinen kerta kun sisustaminen ja tekniikka törmäsivät...

Pätkiskakkua leivottiin jokin aika sitten naapureille. Kakun tekeminen oli kokeneen isovelileipurin mielestä liian helppo kun edes hurruutuskonetta ei tarvittu.

Kakku oli yllättävän mehevä, vaikka väliin ei laitettu mitään. Suklaakuorrutuksen tein Fazerin sinisestä, kun tummasta suklaasta tulee minun makuuni liian... mm... miten sanoisi, no tumma. Kakku kaipaa kyllä seuraksi ehdottomasti kermavaahtoa.

Ja ohjeen mukainen paistoaika oli meidän uunille ihan liian pitkä, reunat ehtivät hieman palaa. Mutta ne oli helppo leikata pois ja rumat jäljet piiloutuivat suklaan alle.

Kokeilkaa,

t hanna

Pehmeä suklaacookie

Tiedäthän cookiekeksin, jossa on runsaasti suklaata isoina rouheina palasina? Joka taittuu, ei napsahda, pehmeästi pieniksi palasiksi? Nämä appelsiinivalkosuklaacookiet ovat juuri sellaisia.

 
Täydellisiä (minun olemattoman) vyötärön tuhoajia... Ja vaikka nämä piilottaa pakkaseen vieraita varten, valitettavasti ne sulavat teeveden kiuhuessa, joten kiusausta on vaikea välttää.

Herkkuhetkiä viikonloppuun,

t hanna

P.S. Ja resepti löytyy täältä. Lisäyksenä reseptiin, että tein itse kaksi annosta ja sain isoja pikkuleipiä yhteensä 36. Neljään peltiin jokaiseen yhdeksän ruokalusikalla laitettua nokaretta, enempää ei kannata laittaa, sillä ne leviävät.

P.P.S. Ja jos et jaksa leipoa, ihania pehmeitä cookiekeksejä löytyy myös Subwaystä!