Raksavinkki: Paperinvalkoiset seinät ja puusepänvalkoiset listat

Blogini yksi suosituimmista jutuista on ollut Valkoisen sävyt -postaus. Siinä harmittelin puusepänvalkoisten listojen ja paperinvalkoisten seinien sävyeroja. Ajattelin maalaavani listat, mutta en laiskuuttani jaksanut. Ja hyvä niin. Lattianrajassa olevat listat eivät erotu paperinvalkoisesta seinästä mitenkään. Alla olevia kuvia en ole muokannut lainkaan eikä sävyero näy.

Meillä on myös pari ovea (pääosin meillä on paperinvalkoisia liukuovia), jotka ovat puusepän valkoiset, mutta en koe niitä häiritsevänä.  Sen sijaan ikkunan karmeissa nämä kaksi valkoisen sävyä olivat selvästi eri värisiä, puusepän valkoinen erottui kellertävänä (tästä minulla ei ole kuvia, harmi). Meillä asia ratkaistiin maalaamalla ikkunankarmin seinäpinta paperinvalkoisella, sisäpinta on edelleen puusepänvalkoinen (eikä se näy, koska valoa tulee eritavalla eikä näitä pintoja katsoja "yhtäaikaa"). Ikkunalistoja meillä ei suureksi onnekseni ole lainkaan.

Rakentajille iloisia suunnitteluhetkiä, älkää turhaan stressatko!

t hanna

P.S. Lapsiperheen lattialla, tai ainakin meillä, lojuu aina leluja. Annoin lelujen olla paikoillaan, jotta valkoisen sävyt saisivat jotain kontrastia.
t hanna

Hienoja sisustus- ja raksavinkkejä Kalevasta

Viime lauantain Kalevan koti-sivuilla oli mainioita vinkkejä rakentajalle ja sisustajalle. Esittelyssä muun muuassa hieno Gyrofocus -takka DIY-versiona. Sekä ihana keltainen itsemaalattu hana.

Harmi kun kaikkia ei oltu esitelty kuvin, esimerkiksi nahkainen jääkaapinoven vedin jäi kiinnostamaan. Niin ja koko upea talo tietysti:).

Reipasta loppuviikkoa ystävät! Meille on iskenyt talven ensimmäinen flunssa, onneksi vasta ensimmäinen.

t hanna

Raksavinkit: pieniä asioita kiintokalusteista

Pitkästä aikaa raksavinkki, tällä kertaa kiintokalusteisiin liittyviä pikku juttuja, jotka ovat toimineet meillä. Näitä voi tokia hommailla kaappeihin myöhemminkin, mutta jos ennakoi jo tilausvaiheessa, säästyy monelta vaivalta myöhemmin.

Keittiön kaappeihin otin enemmän hyllyjä kuin "normimäärä". Meillä on paljon astioita enkä halua, että astioita on kovin paljoa päällekäin. Sitä alimmaista kun tuntuu aina tarvitsevan eniten... Tähän tarjoiluastioita sisältävään kaappiin olisi voinut varata vielä pari hyllyä lisää, jotta matalat astiat pääsisivät omalle hyllylleen.

Kaikkissa vaatekaapeissa on lankakoreja ja hyllyjä vain muutama, sillä korit ovat kätevämpiä säilytyksessä.

Lasten on vaikea laittaa takkeja hengariin, joten heidän takeilleen on ankkurikoukut hyllyn alapinnassa.

Meillä oli aluksi sellaiset aterinlokerot isoissa laatikoissa, mutta niiden lokerot olivat niin pieniä ettei niihin mahdu kaikki välineet. Nyt ne ovat iloisesti sekaisin ja mahtuvat entisen kahden laatikon sijaan yhteen. Otan kyllä vinkit vastaan jos tiedätte jotain keinoja pitää näitä vähän paremmin järjestyksessä. 

Lautaset ja lasit ovat luonnollisesti laatikoissa, niin kuin nykyään taitaa olla jo kaikissa uusissa keittiöissä.

Vaatekaappeihin halusin kaikkiin hyllynreiät, jotta hengarikaapinkin voi tarvittaessa muuttaa hyllykaapiksi. Tämä ei muuten ole automaattisesti näin. Usein hengarikaappi on ilman noita tarpeellisia reikiä, eikä sisältöä voikaan enää helposti muuttaa.

Roskiksen ehdoton paikka on tiskialtaan sivussa. Ja ylhäällä, jolloin roskat on helppo pyyhkäistä suoraan roskiin eikä laatikon reunoille tai lattialle. Meillä on tuossa ylimmäisessä bio ja polttojäte, alempana puolestaan pahvitölkit, lasit ja metalli.

Pieniä mutta tärkeitä arjen juttuja:).

Mukavaa viikonloppua kaikille, hanna

Raksavinkki: Leikkaa ja teippaa

Raksavinkki mistä en ole vielä kertonut, on yksinkertainen. Leikkasin post-it-lapun liimareunasta kaikki uuteen kotiimme muuttavat kalusteet pohjapiirroksen kanssa samaan mittakaavaan. Näin sain suunnitella ja liikutella huonekaluja tiloissa miten halusin. Jokainen millin suikalekin oli tärkeä:). Eikä tarvinnut raksalla heilua mittanauha kädessä.

Minikalusteet auttoivat myös tilan koon hahmottamisessa. Kun tiesin kalusteeni koot ja asettelin niitä huoneisiin, ymmärsin paremmin mitä huoneeseen saadaan mahtumaan. Lisäksi minikalusteet auttoivat mm. mitoittamaan ruokapöydän valaisinpaikan, television johtoreiän seinään ja lattiapistorasian paikan. 

Joku osaavahan tekee tämän tietysti sähköisesti, mutta itse en jaksanut ruveta opettelemaan minkään ohjelmiston käyttöä, vaan turvaudun yksinkertaiseen leikkaa ja teippaa -tapaan.




Muita raksavinkkejä mm. pistorasioiden paikoista ja valaisimista löydät sivupalkista kohdasta raksavinkit.


t hanna

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://raksaniksit.fi kutsuttuna. Voit käydä äänestämässä suosikkivinkkiäsi ja voittaa akkuruuvinvääntimen (arvo 479 e).

Raksavinkki: Jos olisin ollut rikas ja rohkea...

Raksaprojekti on täynnä jossittelua. Tässä listaus mitä sisustusvalintoja olisin tehnyt jos olisin rikas ja rohkea. Ja nämä kulkevat muuten käsikädessä, on helpompi olla rohkea jos on rikas. 

Marmoritaso keittiöön. Olisin halunnut tasot ja välitilan marmorista. Koko keittiön marmoritasoista luovuin jo aiemmin, mutta viime hetkeen asti kannoin ajatusta, että marmoria tulisi edes saarekkeeseen. Muttamutta, en löytänyt mistään aitoja tarinoita (kuulin vain keittiömyyjien pelottelua) siitä, että voiko tällä tasolla  roiskia tomaattisoseen, punaviinin tai paprikan kanssa ja millaista hoitoa taso vaatii. Joten se jäi...

Kuva Residence.se (muuten suomalaisen Joanna Laajiston kodista)

Kalanruotoparketti. Tämä parketti on niin kaunis, mutta en ollut varma sopisiko se uuteen kotiin, joten se jäi. Ja skandinaaviseen henkeen materiaali olisi ollut koivuinen Saima parketti kalanruotokuviona... Mutta jos minulla olisi vanha remontoitava talo tai asunto, tämä olisi ehdoton suosikkini!

Kuva saimaparketti.fi

Kuva oikotie.fi

Marrackech -laattaa jonnekin. Nämä kuviot ovat niin ajankohtaisia, kodikkaita ja tyylikkäitä. Ne tuovat moderniin sisustukseen eloa. Yleensä ottaen en pidä kuvioista, ja vaikka nämä nyt näyttävät hyvältä, en usko, että olisin jaksanut katsella niitä kauaa. Joten tämä oli helppo luovutus.

Marrakechdesign.se

Marrakech.se

Musta sauma-aine valkoisen kaakelin kanssa. En tiedä miksi aristelin tämän klassisen valinnan kanssa, höh... Pitäisiköhän ruveta tussilla piirtelemään:)?

Kuva Valkoinen harmaja

Kupariset hanat  Nämä kävivät mielessäni...Olisivathan ne olleet supertrendikkäät ja tyylikkäät valkoisessa keittiössä.

Kuva Bo-laget.se

Kertokaa te millaisia Jos olisi rikas ja rohkea -tyylisiä sisustushaaveita teillä on?

t hanna

Raksavinkki: Kokemuksia kiertoilmatakasta

Meillä on kiertoilmatakka ja olemme olleet siihen tosi tyytyväisiä.

Takan mallin kanssa meillä ei ollut montaakaan vaihtoehtoa, koska piippu ei menekään kattojen läpi, vaan suoraan seinän läpi ulos. Mutta onneksi löytyi tämä siro ja ajaton malli Austroflam Silm 2.0.

Takka tuottaa heti sytyttämisen jälkeen lämmintä ilmaa huoneeseen. Eli takka imee kylmää ilmaa sisäänsä ja puhaltaa sen lämpimänä takan yläpuolelta heti huoneeseen. Takkaluukku on kulmamalli ja onneksi lasit ovat tarpeeksi isot, jotta tuli näkyy kunnolla. Ainoa miinus on, että luukut savustuvat helposti ja niitä pitää putsata usein.

Takan pinta kuumenee ja vaikka kuvassa onkin mieheni käsi, ei siinä pitkään pysty kättä pitämään.

Kiertoilmatakat ovat pieniä, joten ne voi laittaa pieneenkin tilaan.

t hanna

Ulko-ovella + raksavinkki Cembrit-levy

Huh, mitä viikkoja takana. Kodin ulko-ovi on käynyt harvakseltaan, sillä ovia on auottu ensin Turkissa, sitten Helsingin työreissuilla, sitten Levillä ja tänään vielä Helsingissä. Kamera on täynnä kuvia joka reissulta, ja mukana muutama tännekin ajateltu kuva. Kunhan vain ehtisi ne purkamaan, ensin pitäisi purkaa monen reissun matkalaukut...

Etuovelle en ole ehtinyt laittamaan mitään syysistutuksia, kesäistutussypressi kun näyttää hyvin kestävän vähän pakkastakin. Mutta kovaa talvea se ei taida kestää, joten jotain on keksittävä tilalle. 

Auttakaa kiireistä, kertokaa ideoitanne kauniista vihreästä talven kestävästä istutuksesta! Josko niitä ehtisin vaikka ensi viikon aikana toteuttamaankin, sillä tiedossa ei ole yhtään työmatkaa, jee!

t hanna

Raksavinkki-osuus:
Kuvassa näkyy hyvin ulkoverhoilussa käytettyä harmaata Cembrit-levyä (väri Helsinki). Meillä on käytetty julkisivuun tarkoitettua levyä, mutta samalta firmalta löytyy levyä esim. saunaan tai pesutiloihin, kannattaa tutustua tuotteisiin. Huomaa muuten, että levyt kiinnitetään täsmälleen samanvärisillä nauloilla (en tiedä ovatko nauloja vai mitä).

Olen tykännyt siitä kovasti. Puuverhoiltuun taloon se tuo mukavaa sileää vaihtelua. Aluksi harmittelin kun se ei ollut mustaa, mutta nyt tykkään harmaasta enemmän. Talon valko-harmaa väritys ei ole niin kova kuin valko-musta. Ja musta ovi tuo sopivasti särmää tähän värimaailmaan.

Raksavinkki: Koivuvanerin suojaaminen

Meillä on monessa paikassa koivuvaneria. Sen suojaus olikin haastavaa, sillä monet puunsuoja-aineet muuttavat puun väriä, emmekä haluneet, että kauniin vaalea koivuvaneri muuttuu kellertäväksi. Toisaalta myös auringonvalo kellastuttaa koivuvaneria, joten suoja-aineen pitäisi ehkäistä tätä kellastumista.

Nano1 -aineeseen törmäsimme asuntomessuilla 2012. Tämä aine perustuu nanoteknologiaan (kuulostaa hienolta eikö vaan?), jossa alkuaine pii muodostaa pintaan likaa ja vettä hylkivän pinnan (kuvassa näkyy hyvin, että vesipisara jää pintaan eikä imeydy puuhun). Tuotetta valmistetaan Oulussa ja saimme kokeiluun yhden pullon tätä ihmettä. Testailimme ja tuntui toimivan. Niinpä kotimme koivuvanerit on suojattu Nano1 -aineella (kuvassa vanha pullo, etiketti on nykyisin erilainen). 

Suojaus oli helppoa, vain yksi kevyt suihkutettu kerros riittää. Aika-ajoin suojaus pitää uusia, varsinkin kovalla kulutuksella olevilla pinnoilla.

Tähän asti tämä suojaus on riittänyt, mutta allastasolle ja eteisen penkkiin on tarttunut likaa. Katsotaan auttaako uusinta suihkutus.

Jos tämä ei toimi, voimme hioa lian pois ja kokeilla seuraavaksi Osmo colorin uutta  Uviwaxia, jota saimme myös testattavaksi. Uusi upea Luontokeskus Haltia on juuri saanut Uvivaxin pintaansa ja ainakin pressikuvissa puu näyttää edelleen vaalealta.

t hanna

Raksavinkki: kiintovalaisimet

Tässä kuvaus meidän kiintovalaisimista. Periaatteena oli laittaa perusvalaisimia kiinteänä (joita itse kutsun siivousvalaistukseksi) peruspaikkoihin eli eteiseen, keittiöön, kulkuväylille, kylppäreihin ja makuuhuoneisiin. Näissä pidetään valoa silloin kun siivotaan tai esim. eteisessä kun puetaan. Tunnelmavalaisimet ovat sitten niitä irtovalaisimia, joissa pidetään valoa pidempään ja ne huomioitiin pistorasioiden paikkoina (ks. lisää täältä).

Kaikki valaisimet ovat neliöitä, sillä sama muoto toistuu eri puolilla kotiamme (laatat, talon muoto, takka jne.) Mutta niiden löytäminen olikin työlästä, sillä useimmat kohtuuhintaiset valaisemet ovat pyöreitä.

Alla oleva valaisin on Lucide Brice Led valaisin, ja näitä meillä on keittiössä, käytävillä eteisessä ja olohuoneessa ja alakerran työ/leikkihuoneessa. Valaisin on loistava, sen värisävy on puhdas valkoinen (4000 K) ja valaistusteho on huippuhyvä. Näitä voi suositella (me ostimme ne Hammarin sähköstä).

Olohuoneessa on lisäksi valokisko, jonne on tarkoitus ostaa myöhemmin pieniä valkoisia spotteja, joilla voi valaista tauluja. Valaisinkisko on seinästä 70 cm päässä.

Kun niitä neliövalaisimia ei löytynyt piti miettiä muunlaisia edullisia valaistusratkaisuja. Myös yksinkertaiset kylpyhuoneen peilivalaisimet olivat "hukassa". Niinpä sijoitimme loisteputkia seinän ja katon väliseen kulmaan, jonne rakennettiin seinien levytyksen yhteydessä kolo valaisimelle. Näitä koloja löytyy kylppäreistä (kuvat vasemmalla ylhäällä ja alhaalla), saunatuvasta (ylhäällä oikealla) ja portaikosta  (alhaalla vasemmalla).

Tässä vielä piirroskuva selventämään kolovalaisimen ideaa.

Kolovalaisin on toiminut hyvin. Alaspäin suuntautuva valo on vain armoton alla olevalle seinälle, joten pinnan pitää olla erittäin tasainen. Meidän isomman kylpyhuoneen valkoiset Pukkilan Koodilaatat paljastuivat valon alla hieman vinoiksi. Reklamoimme niistä, mutta Pukkilan mukaan täyttivät silti laatustandardin.

Isompaan kylpyhuoneeseen tuli seinäkolovalaisimen lisäksi kattospotit(Kanlux Pers CT-DS94). Näitä olisi tarvinnut pienemmässäkin vessassa, sillä valaistusteho kolovalaisimella ei ole kovin suuri etenkin kun seinät ovat tummanharmaat.

Ulkona neliöt jatkuvat. Etupihalla tummanharmaat Podium Stuttgart -valaisimet. Takapihalla valkoiset.

Valoa tarvitaankin jo kun syksyn pimeys tulee. Mutta kynttilänvalo on kyllä ihanampi kuin mikään valaisin, eikös vaan:)?

t hanna

Raksavinkki: pistorasioiden paikkoja

Vielä lisää postausta näistä päänvaivaa aiheuttaneista pistorasioista. Onnistuneitakin paikkoja löydettiin, mutta kaikki ei mennyt ihan kohdilleen, tässä niistä lisää.

Keittiön saareke on "tyhjä" eli siihen ei ole rakennettu mitään kiinteää toimintoa vaan se sai jäädä tarjoilusaarekkeeksi. Sähkö siihen piti kuitenkin tulla, jotta saan piilottaa saarekkeen sisälle leivänpaahtimen taikka nostaa siihen joskus vohveliraudan. En syttynyt tasoon upotetuista pistorasioista, ne vievät tilaa alla olevasta laatikosta, katkaisevat kauniin kivitason ja ovat kalliita (etenkin kiveen leikattavan aukko). Niinpä meillä on ihan tuikitavallinen pistorasia saarekkeen keittiön puoleisella sivulla. Sivusta päin sitä ei juurikaan huomaa ja taso on säilynyt ehjänä.

Keittiön välitilan pistorasiat on asennettu kaapin alapintaan. Kaapinovi on 5 cm yli sisäkaapin, joten pistorasiat jäävät oven alareunan taakse piiloon. Toimii, mutta monitoimikoneen johto laitetaan paikalleen vasta kun leivotaan, jottei ruma musta johto roiku koko ajan valkoista lasia vasten. Olisikohan paras paikka pistorasioille ollut kuitenkin välitilan alhaalla, tason rajassa? Tosin silloin välitilan lasiin olisi joutunut leikkaamaan aukon...

Olohuoneeseen laitoimme seinäpistorasian kytkimen taakse, jolloin siihen liitetty  pöytävalaisin sammuu ilman kaapin taakse kyykkimistä.

Yläkerran aulaan oli tarkoitus laittaa lattiaan saakka olevat Muuramen Mup-kaapit, ja niiden päälle televisio. Pistorasiat laitettiin huoneen nurkkaan pystyyn (ei siis vaakaan kuten yleensä), jotta kaapit saa laitettua ihan seinää vasten eikä kaappien tarvitse olla seinästä irti johtojen takia. No, kaapit pääsivätkin muualle, joten nyt nämä pystyssä olevat pistorasiat näyttävät vähän hölmöiltä... Kaikkea ei voi etukäteen tietää.

Kaappien sisälle sijoitetut pistorasiat ovat osoittautuneet toimiviksi. Eteisen kaapissa piileksii tulostin. Vessassa sähköhammasharjat. Keittiössä on varaus kahvinkeittimelle. Ja keittiösaarekkeen laatikossa asuu leivänpaahdin, joka toimii muuten mainiosti laatikon sisällä piilottaen ruman laitteen, mutta myös miljoonat ärsyttävät leivänmurut (jotka voi aina kun muistaa näppärästi imuroida).

Ulkopistorasiat olisivat voineet harmaiden seinien kohdalla olla tietysti mustat, mutta voihan nämä spraymaalata seinän sävyllä. Sitten joskus, muun tuhannen homman jälkeen (jolloin asia ei ehkä enää vaivaakaan).

Ja portaikkoon, lattian rajaan, kaipaan pistorasiaa. Ikkunaan olisi voinut laittaa jonkun kauniin valaisimen tai joulutähden.

Muiden pistorasioiden paikoista en osaa vielä iloita tai harmistua, sillä sisustus on vielä kesken enkä tiedä mikä sähköpaikka on kohdallaan tai mikä puuttuu.

Ai niin, yhdestä pistorasiatraditiosta me luovuimme. Tarina menee näin: Sähkösuunnitelmassa pistorasia oli laitettu aina oven suuhun suoraan valokatkaisimen alle. Me emme keksineet ainuttakaan sähkölaitetta jota käytettäisiin tässä kulkuaukon kohdalla. Kysyimme sähkösuunnittelijaltamme asiaa, ja hän totesi raksamiestyyliin: "Siihen on aina laitettu pistorasia". Syy siis perinne, mutta ehkä myös sähkötyön helppous, onhan yläpuolella valokatkaisimen johdotkin. Me emme jatkaneet tätä perinnettä, vaan poistimme nämä ovensuun pistorasiat emmekä ole niitä kaivanneet.

Huh, mikä maratonpostaus, toivottavasti jaksoit lukea ja ennen kaikkea sait vinkkejä omaan pistorasiakaaokseen:).

t hanna

Raksavinkki: lattiapistorasia

Palataanpa pitkästä aikaa raksaprojektiin... Jossa eniten mietityttänyt asia olivat sähkötyöt ja varsinkin pistorasiat, niiden määrä ja paikka.

Olohuoneeseen laitoimme lattiapistorasian, ja se sijoitus kannatti. Iloitsen niin tästä olohuoneen sohvan alla piileskelevästä upotetusta lattiapistorasiasta. Meidän sohva on keskellä olohuonekeittiötilaa ja halusin sohvan lähelle jonkun tunnelmavalaisimen. Ilman lattiapistorasiaa kompastelisimme lattian poikki menevään johtoon.

Pistorasian paikka piti tietää lattianvaluvaiheessa eli aivan alkumetreillä. Ja pelkäsin koko projektin ajan, että olen laskenut sen sijoituskoordinaatit väärin eikä se peitykään sohvan alle. Mutta onneksi laskutaitoni ei pettänyt tässä (monessa muussa kylläkin).

Käytäntö on osoittanut pistorasian tarpeelliseksi myös tietokoneelleni, jolla on niin heikko akku ettei se toimi ilman jatkuvaa töpselin päässä olemista. Niinpä saan bloggailla rauhassa kotisohvalla, ja piilottaa läppärin näppärästi sohvan alle. Ja virtaa riittää:).

t hanna

P.S. Lisää pistorasiavinkkejä tulossa...

Raksavinkki: listattomat ikkunat

Puutalon listattomuus ei ole helppoa, ainakin meidän tapauksessamme se vaati monta yritystä ja erehdystä ennen kuin tuli valmista.

Lopputuloksen näette alla olevista kuvista ja olen siitä erittäin iloinen!

Kuva 1: selitys alla

Kuva 2: selitys alla

Mutta tässä koko pitkä tarina: 

1. Ikkunoiden asennusvaiheessa päätettiin, että ikkunat asennetaan hieman yli arvioidun cyproc-levyn. Näin ikkunanpielet olisivat vähän koholla, ja sauma seinän ja karmin välillä olisi helppo tasoittaa.

2. Kun seinät oli levytetty, tasoitettu ja maalattu huomattiin puutavaran eläneen (vai oliko ikkunat sittenkin asennettu väärin?) niin, että ikkunat eivät olleetkaan joka paikassa koholla vaan useimmiten ihan seinälevyn tasalla.

   Kuva 1: On ihannetilante, jossa karmi on juuri pari milliä seinälevyä korkeammalla.

   Kuva 2: Tasoero ei ole niin selvä, vaan karmi on enemmän seinälevyn tasolla.

3. Kahden samalla tasolla olevan pinnan ja vieläpä kahden eri sävyisen valkoisen (puusepän valkoinen karmi ja paperin valkoinen seinä) välistä rakoa oli vaikea peittää siististi. Maalari yritti peittää koloa akrylillä  ja maalata varovasti sitä niin, etteivät karmit sotkeutuisi. Jälki ei ollut siistiä. Jos ikkunankarmit olisivat olleet vaikka mustat, todennäköisesti silloin raon peittäminen olisi ollut helpompaa.

4. Välillä kokeiltiin ohutta listaa ikkunoita kiertämään ja lista maalattiin seinän sävyllä. Ja onneksi tämä vaihtoehto ei jäänyt...

5. Lopulta päätettiin maalata myös karmi, mutta vain seinän kanssa samalla tasolla oleva sivu (eli sisäsivua ei maalattu). Tämä riskikokeilu onnistui, ja samalla päästiin eroon keltaisen valkoisesta karmista. Sisäsivu on aina altiina erilaiselle valolle, joten se ei erotu keltaisempana.

Ja jos alla olevassa kuvassa ei näy mitään kunnolla, niin asia on todella näin. Karmit ovat tasaiset, eikä kamerakaan löytänyt oikein tarkennuskohtaa kun kaikki on niin tasaista ja siistiä:).

Vielä vinkki listattomia ikkunoita haluaville: Tuuletusikkuna kannattaa olla samaa ikkunaa eikä erillisiä niin kuin meillä. Meillä näiden ikkunoiden välissä on vielä rako, joka peitettiin pakkelilla, mutta näkyy pienenä painaumana ikkunoiden välissä.

Kiinteiden ikkunoiden karmit maalattiin, mutta tuuletusikkunan karmeja ei. Mutta onneksi minua ei häiritse tässä kohtaa kaksi eri valkoista pintaa. Ja tässä kauempaa otetussa kuvassa ikkunoiden välissä olevaa painautumaa ei enää huomaa selvästi.

Huh, pitkä oli prosessi ja melkein luovutimme jo välillä. Mutta onneksi jaksoimme haastaa raksamiehiä ja he jaksoivat yrittää. Ja nyt nautimme näistä yksinkertaisista ikkunoista, jee!

t hanna

Raksavinkki: tontin valinta

Tässä  meidän tontin valintaprosessin ajatuksia.

Ennen hakua listasimme kriteerimme:

• etelään/länteen avautuva piha, jotta valoa (ja lämpöä) riittää
• mieluiten puistoon rajottuva takapiha, jotta naapureilla ei olisi suoraa näköyhteyttä meille
• rakennusoikeutta yli 200 neliötä, jos tarve on, ei tarvitse kutistaa rakennusoikeuden takia
• lähellä muita uusia/uudehkoja taloja, joka tarkoittaa usein sitä, että siellä asuu lapsiperheitä ja se puolestaa tarkoittaa, että meidän pojille olisi kavereita
• tontin koko ei saa olla yli 1000 neliötä, jotta pihaharrastus ei muutu työksi tai taakaksi
• sieltä pitäisi jaksaa pyöräillä töihin, myös talvella (edes toiseen suuntaan)
• luonnollisesti rahakin asetti omat rajoitteensa, eli emme voineet kilpailla siitä tontista keskellä kaupunkia ja meren rannalla

Meidän tontti kesällä 2011

Kun löysimme kriteerit täyttävät tontin, tutustuimme etukäteen alueen rakennustapaohjeisiin ja varmistimme, että ne sallivat valkoisen tai vaalean talon (tummakin olisi käynyt, mutta punainen ei) ja että pulpettikatto on sallittu. Katso lisää rakennustapaohjeista täältä tai täältä) ja sieltä alueelta mistä suunnittelet tontin hankintaa. Samoin selvitimme, että alueen maa ei vaadi kalliita erityistöitä, esim. paalutusta (lisää täältä) eikä kallion louhintaa tai kalliita (tai ihania) erityisratkaisuja kuten rinnetaloa.

Tontin rakennusalaa (ks. lisää täältä) emme osanneet ollenkaan huomioida. Eli rakennusala tarkoittaa sitä aluetta, jolle tontille voi rakentaa. Sitä ei saa ylittää ilman kaikkien mahdollisten naapureiden antamaa kirjallista lupaa. Esim. jos yksi naapuri ei suostu rajan ylitykseen, sitä ei voida tehdä. Rakennusala rajoittaa yllättävän paljon, meillä esimerkiksi ei onnistunut ilta-aurinkoon päin avautuva L-mallinen talo.

Kaupunkien vuokraamilla tai myymillä tonteilla voi olla myös muita rajoitteita. Me emme esimerkiksi saaneet toivomaamme maalämpöä (josta lisää esim. täältä), vaan meidän piti liittyä kaupungin tarjoamaan kaukolämpöverkkoon (höh). Mutta nämä kannattaa selvittää tontinhakuvaiheessa.

Onnea tonttia metsästäville!

t hanna