Vielä siskon kotona

Takkaa mietin koko ajan, mutta annan ajatuksen surrata ja leppuutan teitä (kiitos ihanista kommenteista!) ja itseäni tässä välillä. Nyt lisää kuvia siskon uudesta kodista (kuvia myös täällä).

Siskohan remontoi kodin maalaamalla kaikki seinät valkoiseksi täyshimmeällä sävyttömättömällä Sadolin Light and Space -maalilla.  Loistavan puhdas väri, tätä tulee meidänkin uuteen kotiin... sitten joskus. Lattian punertava pyökkilaminaatti vaihtui yksisauvaiseksi saarniparketiksi. Keittiössä vaihdettiin keittiönkaapin ovet, välitilan materiaali ja tasot. Ja valitettavasti kuvia on vain "jälkeen" -vaiheesta, harmi, sillä pienillä asioilla sai melkoisen muutoksen.

Keittiön välitilaan laitettiin Formican laminaattilevyä laattojen päälle ja muut seinät sävytettiin samalla tumman harmaalla. Keittiön kaapit olivat Ikeasta ja saivat samasta paikasta uudet ovet ja vetimet. Tasoiksi tuli massiivisaarni.

Kolatuolikin pääsi omaan kotiinsa (ks. Kola lainassa). Se tuo ihanasti terävyyttä valkoiseen olohuoneeseen ja jatkaa keittiön harmaata sävyä. Ja on niin sopiva pieneen keinutteluun!

Kolan vieressä on televisio.

 Vanhan talon ikkunalaudat ovat tunnelmallisen rosoiset.

Onnea vielä siskon uuteen kotiin! Sisko osti muuten verhokankaaksi valkoista hallaharsoa, jota minullakin on joskus ollut verhona. Superhalpaa, puhtaan valkeaa ja unelman ohutta. Kokeilkaahan:)!


t hanna

P.S. Isoveli katsoi äidin kuvaustouhuja ja rakensi oman asetelman, jossa tärkein elementti on tädin superhieno ladattava ja välkkyvä taskulamppu.

Punaista keittoa pakkassäässä (-30.5)

Pakkasmittari näytti aamulla "vain" 17.4, joten laitoin miehen pyörällä töihin. Mies soitti töistä ja kertoi, että meidän mittari valehti, oikeasti pakkasta oli 30.5 astetta. Oli kuulemma ollut melkoisen kylmä pyöräilykeli. No hellyin iltapäivällä, ja kotiin ei tarvinnut enää polkea, vaan hain isin kotiin autolla.

Pakkaspäivänä lämmittää tämä ihanan punainen keitto, joka maistuu mukavan erilaiselta. Ainakin minusta, sillä en käytä kovinkaan usein fenkolia ja sen anismainen maku on jännä. Ja sopii hyvin tomaatin kanssa. Resepti löytyy täältä.

Yritetään "tareta" :),

hanna

Takan paikka

Nyt pitäisi päättää takan paikka, sillä vielä voidaan muuttaa esim. ikkunoita takan mukaan ja tietysti myös toisinpäin:). Tässä vaihtoehtoja:

Takaksi on hyvin todennäköisesti tulossa kiertoilmatakka tai pieni varaava takka. Mutta katsotaan ensin se paikka ja sitten tarkempia määrityksiä.

1. Takan pystyisi piilottamaan eteisen komeroriviin, tietysti niin, että tulipesä olisi olohuoneeseen päin. Yläkerrassa hormi olisi vanhempien makuuhuoneessa.

Sparthem

2. Takan voisi sijoittaa olohuoneen sisänurkkaan, jolloin näkymä olisi niin keittiöstä kuin olohuoneen toiselta sohvalta. Hormi tulisi meidän makuuhuoneeseen.

Spartherm

3. Se voisi olla olohuoneen pitkän seinän keskellä tai ikkunan nurkassa. Tuli näkyisi ruokailuhuoneesta, molemmilta sohvilta ja keittiöstäkin (jos tulipesä tarpeeksi korkealla). Hormi toisessa poikien makuuhuoneessa tai ulkona.

Stüv

Freshome

Roltrade

Linnatuli

4. Takka voisi olla myös ikkunoiden edessä, jolloin ulko-ovelta katsottuna ensimmäinen näkymä olisi takka. Nyt se olisi pohjapiirroksessa liukuovien edessä eli ovien paikka tulisi miettiä uudelleen.

Stüv

Roltrade

5. Takan voisi myös laittaa näyttävästi keskellä olohuonetta.

Chimney Anthrax

Nyt kallistun vaihtoehtoon numero 3 nurkkamalliin. Siinä se näkyisi monelta suunnalta, ei olisi liian lähellä kalusteita ja hormin voisi vetää ulkokautta. Tv tulee samalle seinälle, ja se hieman häiritsee. Sopivatko ne pariksi samalle seinälle? Mutta en keksi muutakaan paikkaa... Keksittekö te? Entä muita tärkeitä, huomioonotettavia seikkoja takan paikkaa mietittäessä?

t hanna

Hyvästi jää kotimme tää

Muistokuvakollaasi meidän "edesmenneelle" kodille.

Ulko-ovi raollaan.

"Tervetuloa" käytävä.

Yksinkertaiset puuportaat, joita etsittiin pitkään.

Eteisen Riikka Soinisen taulu ja keittiön kurkistusikkuna.

Eteinen ja kakkoseteisen kaapistoja.

Keittiön kaappeja oli paljon, ja kaikissa oli tavaraa (mutta ei ehkä niin tarpeellista...).

Keittiö, jonka valkoisia kodinkoneita mietin pitkään. Musta välitila, joka maalattiin hetken mielijohteesta.

Ruokailuhuone, pöydän lasilevyn alla poikien lumiukkomaalauksia.

Korkea olohuone ja kurkistusikkuna leikkihuoneeseen.

Olohuoneen takka, joka ärsytti massiivisuudellaan.

Sohva yläkerrasta kuvattuna.

Meidän makuuhuoneen sänkyyn ei ehditty koskaan hankkia päätyä eikä koristetta saatu muokattua mieleiseksi.

Walk-in-vaatehuoneen loistavat Ikean kaapistot.

Ensin työhuone, sitten yhden pojan ja lopuksi kahden pojan nukkari.

Toimivaa lasten vaatesäilytystä.

Leikkihuoneen seinä oli kodin ainoa väriläiskä.

Kodinhoitohuone, joka oli "naamioitu" saunatuvaksi. Aina ei naamiointi ei onnistunut, ja ärsytti mennä saunaan pyykkivuorten välistä.

Suihkut, joiden kattosuihkuja ei käytetty koskaan (ehkä siksi, että olivat halpoja ja huonoja).

Pikkuvessa.

Yläkerran vierashuoneen sängyt, putkityynyissä vierastäkit.

Yläkerran työhuone, jota ei koskaan käytetty.

Pihan pöytä, jossa kestittiin monet vieraat.

 

Terassin kivikolo, jossa pieni puro. Tällaisen haluan uuteenkin kotiin.

Suojainen takapiha, jonka istutukset olivat vasta päässeet loistoonsa.

Sohvaterassi.

Vilpola, jossa juotiin saunajuomat.

Asuimme tässä kodissa syksystä 2006 vuoden 2011 loppuun. Siihen väliin mahtuu monta mieleenpainuvaa päivää ja ihanaa muistoa, joista tärkeimpänä tietysti poikien syntymät. Talo oli monilta osin mieluinen, olimmehan saaneet valita ulkoseinien paikkaa lukuunottamatta lähes kaikki itse. Mutta meidän mielessä on aina ollut oman kodin suunnittelu ihan alusta asti, joten raksainnostus voitti ja talosta luovuttiin. Niinpä nyt kerätään iloisesti välikoti- ja raksamuistoja:)!

Kotoisaa lauantaita,

t hanna

Arne Jacobsenin kello

Olo ilman kelloa on orpo. Niinpä ostin Helsingistä pöytäkellon vanhan rikkoutuneen tilalle. Pidän enemmän pöytäkelloista kuin seinäkelloista, sillä pöytäkellon paikkaa voi aina vaihtaa, seinään ei tarvitse laittaa reikiä ja pöytäkellon pystyy asettelemaan niin, että se näkyy moneen suuntaan. Tämä Bankers -niminen kello on Arne Jacobsenin suunnittelema ja Rosendahlin valmistama.

Tässä kellossa on vain yksi vika. Sen viisarit ovat niin hennot ja vaaleat, etten heikkonäköisenä erota niitä kunnolla. Onneksi mies on menossa Helsinkiin parin päivän päästä, joten voimme vaihtaa tämän toisen väriseen.

t hanna