perjantai 3. toukokuuta 2013

Raksavinkki: pihasuunnitelma ennen rakentamista

Teimme ensimmäisen pihasuunnitelman ennen kuin tontilta oli kaadettu puut, koska halusimme  ammattilaisen arvioin pihan puiden säilyttämisestä. Haaveissa oli jotain seuraavien kuvien tapaista.

Upea puu keskellä terassia:


Kuva Shootfactory.co

Ryhmä solakoita koivuja juuri olohuoneen ikkunan eteen jätettäväksi:

Kuva Freshome.com

Tai muuten vain sopivassa paikassa ja kauniissa rivissä olevia puita:

Kuva homedesigndecorating.com


Mutta ei... :). Tontille jäi naapurien vastaisille rajoille yhteensä 6 pientä puuta: kaksi mäntyä, kaksi koivua ja kaksi haapaa.

Muuta merkittävää hyötyä pihasuunnitelman teettämisestä ennen rakentamisen aloittamista ei meillä ollut. Arkkitehti (ei siis pihasuunnittelija) oli piirtänyt meillä terassit valmiiksi ja olimme itse miettineet niille jo eri toimintoja. Valaistusta ei myöskään suunniteltu vielä tässä vaiheessa tarkemmin (sisätöissäkin oli tarpeeksi pohdittavaa), sähkökaapelia vain jätettiin pihaan vapaasti 50 metriä.

En osannut oikein kuvitella pihaa ilman taloa, joten meidän hyödyt pihasuunnitelmasta näin aikaisessa vaiheissa jäivät vähäisiksi. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö se jonkun muun tapauksessa hyödyttäisi.

Pihasuunnittelu kuitenkin jatkuu nyt, arvioimme pihasuunnitelmaluonnosta ja teemme korjausehdotukset. Sitten pääsemmekin tosi toimiin.

Tälle iltapäivälle olemme jo ehtineet touhuta läheisessä loistovassa leikkipuistossa, grillamaan  ja saunomaan. Nyt pojat ovat sängyssä ja me juomme lasilliset viiniä. Iloista iltaa ystävät!

 t hanna

P.S. En muuten ymmärrä miksi metsäisiltä tonteilta kaadetaan ihan kaikki puut. Uudet asutusalueet näyttävät siis seuraavat 10 vuotta paljailta. Eikös voisi tulla sellainen rakennusmääräys, että jokaiseen metsätontille rakennettavaan pihaan pitäisi jättää viisi puuta (tai niitä pitäisi istuttaa ensimmäisenä vuonna)?

P. S.S. Meillä on samoin ajattelevat naapurit, sillä jokainen lähinaapuri on jättänyt muutaman puun jäljelle. Niinpä meidän jokaisesta ikkunasta pilkottaa mukavasti joku puu.

7 kommenttia:

  1. Voi mä olen kyllä niin samaa mieltä tuosta uusien asuinalueiden puiden kaatamisesta. Kyllä on vaikea ymmärtää miksi kaikki pitää tuhota ja sitten istuttaa nurmikentää 500 m2 :) Me jätettiin omalle tontille oisko 7 puuta ja miten mä nautin kun näen niitä eri ikkunoista eri tilanteissa. Meillä naapuri kyllä yritti painostaa meitäkin kaatamaan kaikki meidän tontin puut, mutta olen kyllä niin iloinen että pidettiin tässä(kin) oma päämme :)

    VastaaPoista
  2. Hei! Olen kanssasi täysin samaa mieltä puiden jättämisestä tontille. Meillä oli todella mäntyinen ja ihana metsätontti, jolta jouduttiin suuren, yksitasoisen talomme tieltä kaatamaan suuri osa puista. Olisin halunnut, että pihan perälle jää sekä puita että kunttaa siten, että talo ikäänkuin "sukeltaa" peräpäästään metsään. Mutta ei... Salaojat, sokkelinteko, routaeristeet jne. vaativat omat suojaetäisyytensä. Lisäksi talon koron suunnittelijat ovat mielestäni epäonnistuneet, kun talon päädystä ei saada luontevaa yhteyttä jäljelle jätettyyn kunttaan. Luultavasti jäljellä olevasta metsästä tontillamme joudutaan kuorimaan vielä osa pois. Ehkä kaupunkisuunnittelijoiden mukaan metsä ei kuulu kaupunkitontille? Haasteellista on siis metsän ja puiden suojeleminen :-) Ja kiitos taas hyvästä vinkistä! t. Teea / hemma hos Oja

    VastaaPoista
  3. Onneksi teilläkin puita näkyy :) karuja on nuo tyhjäksi kaadetut kaavoitetut alueet! Meillä on se onni, että puita on ihan vaikka muille jakaa, ja rakastan stä! Tuijottelin jo pikkutyttönä auringonlaskun kultaisiksi värjäämiä mäntyjä huoneeni ikkunasta, ja ehdoton vaatimus tonttia etsiessä puolitoista vuotta sitten, oli että se ei ole tyhjäksi kaadettu peltotontti... Meidän makuun juuri sopiva onneksi löytyi :)

    VastaaPoista
  4. Meillä on ihana puurivistö, viime kesänä istutettuja verivaahteroita. ajatukset ovat kyllä niin ulkona ettei mitään tolkkua.

    VastaaPoista
  5. Meidän tontilla Mrs Ojan miltei naapurissa, kasvoi pelkkiä rumia harvoja mäntyjä, joten kaikki kaadettiin. Inhoan mäntyjä muutenkin, ne sotkee siitepölyaikaan ihan joka paikan keltaiseen töhnään. Asuin lapsena suurten mäntyjen keskellä ja sieltä peräisin tämä inho. Jos tontilla olisi ollut lehtipuita tai joku kaunis kuusi, niin sitten olisi jätetty.
    -S-

    VastaaPoista
  6. Aika usein esimerkiksi tontin korkeutta nostetaan niin paljon, että on aika mahdotonta saada puita säilymään, vaan ne lahoavat rungostaan. Me yritimme säilyttää paria mäntyä ja terijoensalavaa, mutta nyt parin vuoden jälkeen näyttää siltä että viimeinenkin on pakko kaataa.

    VastaaPoista
  7. Mua harmittaa kovasti kun jouduimme kaataamaan tontiltamme suurimman osan puista. Ne vaan olivat kerta kaikkiaan väärässä paikassa, eikä pieni tontti mahdollistanut talon sijoittelua puiden mukaan. Osa koivuista alkoi olla niin korkeita, että olisivat todennäköisesti jossain rajummassa syysmyrskyssä tulleet alas. Onneksi keskelle tonttia saimme jätettyä yhden verivaahteran, toivon sen säilyvän. Myös korkeat tuija-aidat rajoilla ovat jo valmiina, sekin tuo vähän yksityisyyttä ja samalla vehreyttä pihaan.

    VastaaPoista

Kiva kommentti lämmittää mieltä!